maanantaina, helmikuuta 13, 2006

Rouskrousk

Joku voi nyt kyllä saada väärän käsityksen, joten sanon sen nyt ihan alkuun, että todellisuudessahan minä ihailen suomenruotsalaisia. Ihailen heidän kukkaroitaan ja perittyjä obligaatioita, runsaita illanistujaisia ja smalltalkin taitoa. Sekä sitä, miten taitavasti he osavat olla välittämättä rahvaasta.

Mutta että tänään täpötäydessä junassa minua vastapäätä istui taas suomenruotsalainen mies, joka puhui ensin kovaäänisen puhelun ja ahmi sen perään jättipussillisen turkinpippureita ja rouskutti. Se pisti kolmekin suuhunsa yhtä aikaa ja murskasi ne tasaisiksi hiotuneilla vahvoilla hampaillaan muutamassa sekunnissa palasiksi ja laittoi uutta suuhun saman tien. Se oli järkyttävää. Yritin kaivaa kuulokkeitani hädissäni kassista, mutta hermostuin kai niin, etten löytänyt puuhapussistani mitään. Se on aina muutenkin niin täynnä ja suuri mysteeri myös minulle itselleni.

Pahaa aavistamatta miehen viereen istui pieni, ehkä noin kolmetoistavuotias tyttö, jonka ripset olivat niin täynnä maskaraa, että tytön taivaansinisiksi maalatut luomet painuivat väkisinkin kiinni. Mutta kun tyttö kuuli rouskinnan, se säpsähti aina penkillään, sen silmät laajenivat lautasiksi ja posket punehtuivat söpösti.

Tätä säpsähtelyä jatkui aina Espooseen asti. Mies siis rouskutti yhtä mittaa liki puoli tuntia.

Ai niin, minun linkkilistani katosi eilen kokonaan enkä ole sitä ehtinyt vielä rakentaa loppuun asti, enkä tänään kyllä jaksa sähälätä mitään muutakaan tämän blogin kanssa, koska jos alan väsyneenä sählätä, sählään vain lisää eikä valmista tule ollenkaan.

17 kommenttia:

Ohari kirjoitti...

Jos joku niin kovaääninen rouskutus vääntää multa kerta kaikkiaan viimeisenkin itsehillinnän irti. Ei voi mitään, hermo palaa. Se on ehkä perittyä, isäni on samalla tavalla kahjo. Olisin varmaan kuristanut tuon herran, joten hänellä kävi nyt ihan uskomaton tuuri, ettei törmännyt minuun. (Niin sitä kävi tässäkin hommassa suomenruotsalaisella taas hyvä säkä :-D)

|noone| kirjoitti...

Kiitos.

Lupaan olla rouskuttamatta peräkamarissasi. (En ole suomenruotsalainen, joskin toisinaan syyllistyn pienimuotoiseen rouskutukseen.) :}}

Rauno Rasanen kirjoitti...

"Sine ei ymarra. Sine ei halu kuulu rahvas, mut kyl sine ole dock paska.

Svenska talande pite sada rouskuta mis halu."

Saara kirjoitti...

No hitto, nyt harmittaa, että tyydyin vain tuijottamaan, vaikka kuristaakin olisi voinut.


Ma en tosiaan ymmarra. Jag är jätterahvas.

reiska kirjoitti...

On ne paljo parempia nää hurrit. Mikael Liliuskin realisoi taas perjantaina tukun optioitansa, jotain pari miljoonaa euroo. Näkeehän sen vittu siitäkin et ne on parempia. Ja paljon. Mut mitään ne ei opi, ennenku yks kaikkeen totaalisen vittuuntunu lähettää yhden niistä noin niinku malliks maata kiertävälle radalle. Tai eihän me, mehän ollaan ihan nössökansa, ne saa huseerata tällä ihan niinku ne lystää. Vittu, tutkimuskin sen osottaa, me ollaan niin vitun tyytyväisiä; hyvä ettei tukehduta siihen vitun tyytyväisyyteen.

Saara kirjoitti...

Mitä varten tuo sanoo, että täällä on nolla komenttia. Ihme pimittäjä.


Onpas Reiska söpönä tänään. Ihan on Reiskan näkönen.

Petra kirjoitti...

Miten voikin olla niin Reiskan näköinen Reiska. Ihmeellistä.
Ei tää näytä o komentia, vaan sex komets.

Saara kirjoitti...

Nollapas on vieläkin.

Petra kirjoitti...

Ei o, nyt on 8 komets ja kohta on 9 komets.

reiska kirjoitti...

Se voi olla selaimen muistissakin se häikkä, mut jotenkin viiveellä noi päivittyy.
Kiitos, kiitos! Tietysti mä olen komea ja söpö, höh!

Saara kirjoitti...

Nollapas. Hö.

Saara kirjoitti...

Voi herranjumala tuota Reiskan naamaa. No eipä voi enää nauramatta suakaan katsoa.

reiska kirjoitti...

Vika on peilissä eikä naamassa. Siis sun nielun, eiku sielun peileissä, prkl.

Saara kirjoitti...

Mä haluaisinkin ehkä olla just ton näkönen. Olisi aamuisin aina hupia peilin edessä.

reiska kirjoitti...

No sen takiahan mä olen tän näkönen. Siis erityisen älykkään ja vakavan näkönen, sanalla sanoen syötävän kaunis!

minh kirjoitti...

Jahas, täällä on jotenkin eri näköistä sitten viime vierailun. Siitä onkin aikaa. En ole pystynyt käymään blogeissa pariin viikkoon kunnolla. Ihme juttu. Mutta rouskutuksesta olen samaa mieltä. maiskutus on ehkä vielä pahempaa. Eilen oli leffateatterissa edessäni nuori mieshenkilö, joka aina liikahtaessaan päästi jumalattoman hienhajun löyhähdyksen ilmoille ja pilasi elokuvanautintoni. En voinut hengittää nenän kautta. Tää on just tätä terroria, että kun ei voida mitään suoraan tehdä kanssamatkustajille- tai katsojille, niin haistaan tai rouskutetaan tai maiskutetaan sitten oikein sydämen kyllyydestä. Yök.
Minä kadehdin suomenruotsalaisia. Ne on niin itsevarmoja, että niillä on varaa olla ystävällisiä rahvaallekin. Vittujen vittu.
-minh-

Saara kirjoitti...

Siis miksi toiset ottavat tosiet huomioon ja tosiet paskan välittävät. Miten sitä osaisi haista ja kuulua, voi miten.

Joo tää ei ole vielä valmis, vaan vaiheessa. Ja jää vaiheeseen, kun väsyttää taas. Aina väsyttää.