perjantaina, syyskuuta 16, 2005

Yöt ja aamut yhtä juhlaa aina

Olipa helvetillinen yö. Tässä iässä sitä kaipaisi hitusen hiljaisuutta, mutta kun talo tärisee kuorsaavista ihmisistä, nukkumisesta ei tule mitään. Jos panen tulpat korviini, kuulen vain miten veri virtaa suonissani ja valtimot sykkivät. Se on sietämätöntä. Siis miten ihmiset ovat pärjänneet tähän asti näillä nukkumisominaisuuksilla? Jos ajattelee jotakin luolaa, jossa on nukkunut koko laumallinen kantaisiämme kantaäitiemme hyssytellessä paaperoitaan, minun täytyy vain ihmetellä sitä, että olemme evoluutiossa kehittyneet tähän suuntaan. Luulisi, että naisista olisi tullut edes vähän väkivaltaisempia. Miten niiltä ei ole mennyt hermot? MITEN?

Jotakin siinä täytyy olla, että kuorsaaminen on keksitty. Onhan se saattanut pelottaa joitakin vihollisia, niin kuin... karhuja tai susia. Mitä kovempi kuorsaaja heimossa hengailee, sen paremmassa turvassa kaikki nukkuvat. Just joo. Antaa olla.

Heräsin sohvalta raihnaisena ja menin sänkyyn loikoilemaan. Tänäänhän on vapaapäivä, minä ajattelin ja syöksyin peiton alle.


Lapset lähtivät kouluun ja löysivät tuosta parkkipaikan reunalta kuolleen jäniksen. Ehkä kuvasta ei saa oikein selvää, mutta sillä on todellakin suu täynnä apilaa. Se on tukehtunut? Ehkä se on ahminut. Otin jo kalman kangistaman jäniksen muovipussin sisään ja sen selkäranka rusahti pelkästä sormenpään painalluksesta. Miten hauras se oli, voi hyvä ihme.

25 kommenttia:

Anonyymi kirjoitti...

Enpä muistakaan ennen tämäntapaista kuorsaamisen analyysia lukeneeni.

Jänis on kaunis ja liikuttava.

Saara kirjoitti...

Se näytti kyllä jotenkin kurjemmalta luonnossa. Kuvassa on ihan luonnollista olla liikkumatta, mutta jotenkin se tuulen vieno tuiverrus jäykistyneen jänisvainaan turkissa on lohduton näky.

Anonyymi kirjoitti...

Janis Joplin. Kuoli huumeisiin. Onni on oopiumia kansalle. Ohoh. Siis onnenlehtiä suu täysi. Mitä tästä opimme. Emme mitään. - Tai no. Eipä pitäs onnea etsiä, saati ahmia. Me olemme arvostelukyvyttömiä oman onnemme suhteen. Ei tajunnu Janis. Se oli P.S.
uagkmri - riisiä katsomaan
reiska

Saara kirjoitti...

No nyt se Reiska väläytti! Onnenlehtiä suu täynnä. Siis tämä jänis nyt sitten saavutti sen onnellisen kuoleman?

Anonyymi kirjoitti...

Onko tämä jokin uusi morbidi sarja? Ensin se rastas ja nyt tämä? Aika alakuloiseksi tämä kyllä vetää. Ja onhan tuo jäniksen kohtalo melkoinen mysteeri myös.

Saara kirjoitti...

Ehkä minusta on tullut raadontuottaja.

Saara kirjoitti...

Kohta muuten joku tulee ja sanoo, ettei tuo ole jänis ollenkaan - mikäli vanhat merkit paikkaansa pitää. Mä jään sit vaan nyt odottelemaan, että mikä toi eläin ny sit mahtaa olla.

Anonyymi kirjoitti...

Se vois tietty olla rusakko. Mut en tosiaan yhtään osaa sanoa. Aattele, jos sä yhtäkkiä huomaisit, että kaikkialla missä sä kuljet, sun eteen alkais ilmaantua eläinten raatoja. Siitä voisi King kirjottaa kirjankin.

Anonyymi kirjoitti...

Sää voisit alkaa tuottaa sitä raadonkaasua. Vaikka se taisi taloissa ja porakaivoissa olla pikemminkin ongelma, niin ettei sitä ehkä kukaan haluaisi ostaa. heheh.

Anonyymi kirjoitti...

musta noi kuvat jotenkin häpäisee noi eläimet.en osaa selittää,mix.tulee huono fiilis.

Saara kirjoitti...

Ou gaaad. Toiset vanhat merkit unohdinkin!

Just niin. Häpäisemistarkoituksessa ne kuvat on ilman muuta tänne pantukin. Jessus. Totta kai. Sehän mulla aina ensimmäisenä onkin mielessä. Voi itku.

***

En tiedä,Kirsti. Siinä Alkemistissa kehoitetaan kiinnittämään huomiota hyviin enteisiin, mutta kun niitä ei oikein ole ollut näkyvissä, niin kai nämäkin sitten paremman puutteessa menevät.

Anonyymi kirjoitti...

On ihmeellistä, että kuorsaaja ei itse kuule kuorsaamistaan: hänen korvansa sulkeutuu. Sivusta kuuntelijaa auttavat vain erityiset korvatulpat tai parin kolmen seinän takana nukkuminen.:)

Pirkko

Saara kirjoitti...

Hetkinen. Minä olen niin herkkäkorvainen ja -uninen, että herään omaan kuorsaukseeni... ai niin. Mutta mähän en kuorsaa ikinä.

Anonyymi kirjoitti...

ottasix kuvan kuolleesta naapurin pojasta tai liikenneonnettomuuden uhrista ja panisit blogiis?eh?

Saara kirjoitti...

Justiinsa. Ihan sama asiahan se nyt onkin. Että pitää ihan keksimällä taas keksiä jotakin ilkeää sanottavaa, vai?

Anonyymi kirjoitti...

"Me ei tykätä katella kuolleita eläimiä, sellainen on rienausta. Me vaan tykätään syyä niitä mexicana."

Anonyymi kirjoitti...

"me ei digata naisen esineellistämisestä, mut elukan kyllä."

Saara kirjoitti...

Lopetahan jo. Tuo on typerää.

Anonyymi kirjoitti...

On tämä kyllä hirviö tämä mun hostessa. Se menee ulos ja löytää sieltä aina jonkun raadon
jolla saa sit masennettua koko blogistanian. Siis aivan kauheeta! Ei sillä ole mitään rajaa sille miten se tuottaa meille kärsimystä! Ja sit sillä oli kerran se päitten katkoja, anteeksiantamatonta. Ja muka että joka kolmas sekunti yks kakru kuolee pelkästään nälkään.
Onhan se niin väärin. Mutta pitääkö sitä nyt kaikki tuoda näytille, kuolisivat ihan hiljaa vaan siellä omissa oloissaan. Mutakuonojen lapset sun muut ristihuulet. Ja nyt sitten tämä Janis Joplin, tämä se vielä puuttui. Ihan kivä hörhö, mutta että sellasta tapahtuu et joku tukehtuu onneensa eikä ilkeyteensä ja typeryyteensä. Aivan siis epistä.
Kerta kaikkiaan.
reiska

Anonyymi kirjoitti...

Työtoverini kuvaili kerran erityisen autuaallisena tilannetta, kun viikonloppuna makaa sohvalla ja herää omaan kuorsaukseensa.

Anonyymi kirjoitti...

Ja varmaan ettei tartte hyökätä töihin, pienet on isot ilot.
reiska

Saara kirjoitti...

"plääplääplää...mutta että sellasta tapahtuu et joku tukehtuu onneensa." Just näin, Reiskaliinini.

On se kyllä tyhmää jotenkin, että pitää kuorsata, jos se kerran häiritsee unta.

Anonyymi kirjoitti...

Niinpä, Saaraliinini.
zhhaza - ohoh, hyvä ettei rumba
reiska

Jani kirjoitti...

Jos minä löytäisin semmoisen pään, niin minä kyllä kuvaisin sen ja postaisin!

Saara kirjoitti...

NIIN! No varmasti meijän Jani olisi niin reipas :)