Aina ei voi onnistua

Piti muuten vielä sanoa, että mummot pysähtyivät tänään vähän väliä lööppien äärelle päivittelemään pappien pahuutta. Yksi kertoi eronneensa kirkosta ja haluavansa polttohautauksen ilman muistotilaisuutta. Papit kuulemma tekevät vainajille vain kiusaa ja kiroavat heidät. Yksi hihkaisi, että no nyt on pappien aika vihdoinkin koittanut. Niin pitkään ovatkin joutuneet olemaan hakkaamatta ihmisiä. Kolmas oli sitä mieltä, että jos syntiä ei saa tehdä tarpeekseen, niin tulee kärttyiseksi. En sitten lukenut sen enempää, että mistä oli kyse. Lööpissä väitettiin vain, että pappi hakkasi 14-vuotiasta rippilasta. Luterilaiset papit ovatkin melko pitkään saaneet pidettyä pimeän puolensa piilossa. Toisaalta rikollinen poliisikaan ei herätä hirveästi kummastusta, mutta eräässä NN:n kaupungissa on eläinsuojeluyhdistyksessä töissä ihminen, joka vihaa kissoja. Samassa kaupungissa on eläinlääkärinä mies, joka pelkää koiria. Meilläkin on käynyt työelämää kokeilemassa sellaisia kassahenkilöitä, jotka eivät osaa lainkaan laskea. Ja varmasti monilla on kokemuksia sellaisista pomoista, jotka ovat aivan onnettomia johtajia. Aina ei voi onnistua. Hyvä, jos joskus saa tehtyä jotakin oikein eikä kenellekään ole siihen mitään sanomista.