tiistaina, kesäkuuta 05, 2007

Nämä päivät vain menevät

Mac on allerginen jollekin. Tulin eilen töistä kotio, ja kun silitin koiraa, ihmettelin miksi sen turkki on märkä. Pikainen vilkaisu riitti. Sillä oli selän peräpäässä pari pahaa hotspot-laikkua ja koko koiruus vaikutti vaisulta. Kipujakin oli. Välillä taisi tuikata niin, ettei jalkakaan pitänyt. Ei muuta kun ensimmäiseen vapaaseen lääkäriin suoraan siltä istumalta. Jos olisin ihan koko anonyymi, niin voisin kuvailla eläinlääkäriä värikkäin sanakääntein, että kuinka se esimerkiksi olisi muistuttanut vanhaa kunnon autokauppiasta vatsoineen ja kultavitjoineen sekä rehvakkaine puheineen ja syvään kaula-aukkooni suuntautuneine katseineen, mutta kun en ole, niin en nyt tohdi kertoa muuta kuin, että olin luullut jo nähneeni kaiken.

Mac käyttäytyi villisti. Siis jos se olisi lapsi, se olisi hakannut ovea ja huutanut, että päästäkää mut pois täältä! Apua. Ei ei ei! Ja siltä se kyllä näyttikin. Kuonokoppa lensi alta aikayksikön kirsua härnäämästä ja vinkuminen oli tavatonta. Ihan kuin olisi porsasta teurastettu. Ja siltä sentään vain ajettiin karvat ihottumien päältä. Ihan jumalattoman lapsellinen koira. Nyt Macillä on mulkosilmät selässä. En viitsi ottaa kuvaa. Ei ole kovin mukavan näköinen.

No se lääkäri sanoi, että selvä ruoka-aineallergia ja äijä dieetille. Pelkkää hirssiä, kalkkunaa, kaalia ja porkkanaa pari viikkoa. Minä ajattelin, että ei tätä. En minä jaksa näiden eläinten kanssa puljata, perkele. Sen jälkeen löysin itseni juoksemassa kolmessa kaupassa sen hirssin perässä ja yhdestä sain jonkin pienen hirssipussukan sitten juuri ennen kello yhdeksää. Etsin siis hirssiä koko illan. Kalkkunaa sentään oli jauhettuna kaupan yhdessä liikkeessä. Siitä olin kiitollinen. Vähän mietiskelinkin jo siinä siipikarjahyllyllä, että ihan filettäkö sitä nyt pitää koiralle tarjota seuraavat pari viikkoa. No, sitten kun tilanne antibiooteilla rauhoittuu ja dieetti alkaa purra, voi ruveta kokeilemaan muutakin ruokaa. Yllättävän rauhallisesti pystyn tästä näköjään kirjoittamaan, mutta sisällä kuulkaa kuohuu. Ei tästä helppoa tule, tosin aamulla se veti hirssikalkkunamössöä ihan sujuvasti napaansa.

Kävin taas kiropraktikolla tänään. Ei tahdo vieläkään tuo jalka oikein toimia. Koko ajan juilii. Välillä pitää vallan puristaa itseään perseestä, että onko se siellä, vai mikä hitto siellä painaa. Refleksitkään eivät riitä ihan nilkkaan asti. Kyllähän se kiro nyt väänteli ja käänteli, paineli ja rusautti, mutta ei se koipi vieläkään skulaa, eikä selkäkään ole kivuton, mutta mukavaa oli taas.

Pitäisi tämän epäkurantin selän kanssa ruveta harjaamaan ulkoseiniäkin. Pian alkaa maalaushommelit, näin olemme keväällä yhtiökokouksessa suuressa viisaudessamme päättäneet. Tämä kesä ei voisi tämän enempää olla enää pilalla. Kaikki mitä eteen tulee, on plussaa.

17 kommenttia:

--KATA-- kirjoitti...

Rupesit sitten harjaamaan ulkoseiniä?

Sä oot varmaan just semmonen, että kun joskus kuolet, niin sieltä haudasta nousee heippalappua ja välillä itse Saara "kun on tässä vähän tekemistä".

--KATA-- kirjoitti...

Eikun pitäisi alkaa harjaamaan!!

Mulla on ilmeisesti lukihäiriö. Vähänkö täällä jo mietin että ootko jotenkin sekaisin?!
Mutta minähän se vaan.

Uskon silti tuohon heippalappu ja hauta teoriaan.

SusuPetal kirjoitti...

Jestas mikä pässi! Juuri kiro on rusautellut paikkoja vähän parempaan järjestykseen ja sinä alat kääntelehtiä ja vääntelehtiä jonkun harjan kanssa. Höh, hukkaan heitettyä rahaa.

Jospa se Mac on allerginen touhuamiselle??? Relax!

Ja kaljalle meno on tulevaa plussaa!

Saara kirjoitti...

Kata, niiiiin tuota, jooh, olen minäkin sekaisin. Meitä asuu tässä taloyhtiössä vain viisi aikuista ihmistä, että se on merkittävä osa pois talkoista, jos en siihen kykene. Mua sitten niin vtuttaa vuosikausia kuunnella, miten muut ovat maalanneet talon. Mä en vaan kestä sitä. Se on liian häpeällistä. Tätä on vaikea selittää, mutta kolme muuta ymmärtävät hyvin, neljäs ei lopettaisi ikinä.

Ensi viikon tiistaina olisi kiro taas kello neljältä. Tähdätäänkö ne kaljat, Susu, sen jälkeen juotaviksi, niin ei mene rahat hukkaan :)?

Anonyymi kirjoitti...

Ettei ole kyseessä häiriö kommunkaatiossa (se Shannon-Weaver-malli)? Vanha lääkäri(setä?) jolla vähän katseessa karsastusta (tissiväli) sanua me sin eeken äidinkielipuute att "hirssi, se se o alltid gamlas ainut pelastus,so ede me vovvena okso, se dy va ja meena" - siis ei tarkoittanut että raavas koira nyt alkaisi mässyttämään mitään hirssiä, vaan silleen metaforisesti niinkun yriti sanoa ihan muuta...

Vt kirjoitti...

Minä vain ajattelin sanoa, että minun tekee aina mieli läpsäistä toverillisen iloisesti selkään ihmisiä, jotka kertovat jonkin paikan "juilivan". Se on kelpo sana.

Tulee paljon pataan, kun kaikilla aina sitä selkää juilii.

Saara kirjoitti...

Enska, niiiin, siis ehkä mä en tajunnut tuota metaforaa... mmm...?... ööö... Ei vaan tapahdu päässä mitään, ei tajua :) Hirssi, jumankauta.

Vt, no voi hitto! Ajattele ny vähän, olen valittanut monta viikkoa tuota selkää. Siinä loppuu sanat ihan väkisin. Täs on kuule hätävaratkin menossa jo. Pikkusen armoo niinku.

Anonyymi kirjoitti...

"Välillä pitää vallan puristaa itseään perseestä, että onko se siellä"

???
Persekin kadoksissa? Ei hyvä. Lopeta se harjan kanssa heiluminen heti alkuunsa. Mac sitten myötäelää sun kipeyttäsi ja kehitti ihan sympatiasta allergian ruualle..
-minh-

Saara kirjoitti...

Kyllä, Minh, juuri näin. Perse kadoksissa. Tai sitten en vain tunne sitä puutumisen takia. Pakko puristella, että se todella on siellä! On se aina kyllä ollut. Eihän se mikään jättiperse ole, mutta saisi se isompikin olla, että maha näyttäisi pienemmältä.

Joo, en minä ehdi näitä seiniä nyt harjailla, kun mulla on tämä hirssiharrastus nyt päällä.

Anonyymi kirjoitti...

Hm jaa vaatisikohan tuo selkä jo leikkauksen? Ettei vain olisi kyseessä ei vain turvotus vaan jo jokin pursuama välilevystä päin mikä painaa jotain jalkahermoa palautumattomasti, jos se tilanne jatkuu liian kauan. Ainakin yksi tyyppi väitti, että lääkäri osaa sanoa mikä kohta selässä on kipeä sen mukaan mitä oireita on jalassa. Ei sen puoleen että itse mitään selkävaivoistakaan tajuaisin.

tv Bh

Saara kirjoitti...

Eijei ei! Ei leikkaukseen. Ei. Eijei.

Apua. Ei ollenkaan. Ei tule kuuloonkaan.

Anonyymi kirjoitti...

Niin no, ensin tutkitaan ja vasta sitten hutkitaan. Vihdalla tai jollain.

Bh

Saara kirjoitti...

Bh, kuule, siis olen kuullut niin kauhujuttuja selkäleikkauksista, etten yhtään usko niihin. Vissiin niistä 99% epäonnistuu tai selkävaiva uusiutuu joka tapauksessa.

Kyllä se kiropraktikko saa nyt väännellä sen välilevyn pullistuman sieltä oikealle paikalleen, jotta tämä juiliminen loppuu tykkänään.

Anonyymi kirjoitti...

Jaa sillä yhdellä tyypillä onnistui kyllä kerralla, neurologian puolelta sisään eikä ortopedian. Kiropraktikkojen apu kai on usein väliaikaista tai vaatii jatkuvaa manipulaatiota joo, en tiedä, tulipa vain mieleen noista postauksista jostain syystä tuo mahdollisuus.

Bh

Saara kirjoitti...

Kiitti, Bh, olet herttainen, kun olet huolissasi. Multa on mennyt selkä joskus vuosia sitten ja pystyin sen kanssa elämään näin pitkään, kun eräs kiropraktiikkaa harrastava ylilääkäri sen rusautti paikoilleen silloin. Jotenkin uskon ja haluan uskoa, että pääsen kiropraktikon avulla edes samaan pisteeseen, mistä lähdettiin. Vaikka on tämä jalka kyllä aika huono. Tai se on vähän hömppä.

Anonyymi kirjoitti...

Joo siis jalka kondikseen on saatava jollain konstilla ja pian, luulisin.

Bh

Anonyymi kirjoitti...

Tommonen hirssi- ja porkkanadieetti sopis varmaan hetkes aika monelle muullekin... vaikka mulle.