Juhannus vasta tulollaan ja töissä ajatukset pitää olla jo elokuussa ja koulujen alussa. Kesäalekin on jo käsitelty ja se alkaa tuota pikaa. Elokuussa on ajateltava jo marraskuuta ja heti perään joulua, ja kun joulu tulee, ajatukset ovat jo tammialessa, pääsiäisessä, äitienpäivässä... Elä tässä nyt sitten hetkessä kiinni. Joskus tuntuu siltä, ettei oikein pääse enää juhlatunnelmaankaan, kun ne bileet ovat jotenkin aina jo ohi, silloin kun ne ovat käsillä.
Moni on ehkä aiheellisestikin huomannut, ettei minulla ole enää mitään sanottavaa. Minustakin tuntuu siltä. Kyllä silti siis kuulkaa hitusen sisuksissa kihisee, älkää peljästykö. Luen ja imen kaikenlaista kiinnostavaa, ajoittain ilmeisen tahallistakin ja ansiokkaasti suoraan tännepäin suunnattua provokaatiota sisuksiini, mutta mitään ei vain tule ulos. Nytkin pyörittelen päätäni tässä ja voivottelen, voi voi. Kunpa en olisi niin ärsyttävä. Oi. Olo on kuin sillä vieterilehmällä kirjahyllyssä, jonka pää jää mykkänä heilumaan, kun sitä vähän koskettaa. Se on sen verran parahultainen olotila, että annan sen olla.
Autuasta juhannusta.
Tekstit
12 kommenttia:
Kaunis, tiivistetysti _kesäinen_ kuva!
Älä sure, mu(i)llakin on mietettä päässä niin omista asioista kuin kaverienkin ja vielä työasioistakin, mutta kun mitään niistä ei kehtaa kirjoittaa blogiin. Ei kaikkea voi vain julkaista, höh. Tulee sitten höpistyä mitä sattuu särmätöntä, ja ihmetyttää että kukaan lukee... huoh.
Kiitti, Zepander.
Samat on viilingit, sister, joskaan en osaa olla yhtä ihanaisen ärsy kuin sinä. Sitä tympeetä latteutta vaan ei pukkaa oikein sitäkään. Höh.
http://www.hs.fi/viivijawagner/1135228117360
:D
Kyllähän sitä tiukkaa asiaa tulee, kun on tullakseen. Ei sitä voi pakottaa.
Ilona
Ai "suoraan suunnattua provokaatiota" tarttee ennenkun lähtee käyntiin?
Okei:
Saara on torvi. Ja sit se on tyhmä, lällälää.
No lähtikö kone käyntiin näillä jo?
Voi Ohari, mäkin söin tänään ison tuplan, jonka sain Ruotsin laivan tuliaisina (siis vau). En tosin juonut keltaista jaffaa, enkä olvia, enkä varsinkaan suunnitellut syöväni pinaattikeittoa (!! kääk), mutta muuten on hyvin hyvin boheemia täälläkin :)
Hahhah, Ilona, toi oli piristävää. Siispä skumppaa. t. kostea-saara
Nämä vastaukset voivat ehken tuntua hieman surrealistisilta... noh.
Enska, sinä olet niin kutlainen... äh...kultainen aina. Ompelukone kyllä lähti äsken käyntiin, kun ompelin kesäkassiini uudet sangat... äh... hihnat... voi vitsi, mitkä ne oikein ovat? Ne millä kannetaan? Kantokahvat? Öh. Mulla on vieläkin vieterilehmäolo. Olin kiropraktikolla ja nyt se rusautti tuon alaselän niin että taivas aukeni. Junassa poskia kuumotti ja näytin varmaan siltä, kuin olisin just saanut. Piikkiä pitää kuitenkin mennä seuraavaksi ottamaan. Sopii hyvin tähän olotilaan.
Turvallisinta kyllä on hitsata kassiin sekä sangat, kantokahvat että varauloskäynti, kuten nyt koneen käynnistyttyä kerrot tekeväsikin.
Ja hyvä kun posket ja alaselkä skulaa.
Rauhallista ja rentouttavaa juhannusta, hyvä on huilijan huilia monen kutlaisen auringon kietroessa ja painuessa preerian taa!
Turvallisinta. Hevonen on turvallisin.
Huilikaamme.
Miksi ei ilman kinnasta?
Hah hah, Saara on ruvennu käymään kiksauttajalla! Ravoo, pehmeellä peellä. Ja seuraavaks on vuorossa spiidiä suoraan suoneen.
No mutta, a-k.h, miksipä ei kinthaan kanssa?
Setä,... tai no. Pusi pusi ja hyvää jussia sullekin.
EH, varmaan voitkin arvata, miksi en ikinä koskaan juhli MITÄÄN juhlapyhiä tms. Jäks!
Lähetä kommentti