Hei kaikille neulebloggajille. Tässä linkki takaisin Tuulian blogiin. Täällä ei ole mitään sen suuntaista, mihin Tuulia suuressa 27 v. viisaudessaan viittaa. Henkinen saaruus on hieno juttu, mutta sitä ei pidä sekoittaa vääriin asioihin, kuten Tuulia lukutaidottomana tekee.
*Ja ennen kuin ykskään henkinen Saara käy mouhuamaan mun kommenttilaatikossa, todettakoon, että mie en todella pidä hirveesti lapsista. En ymmärrä niitä, en puhu niitten kieltä enkä osaa leikkiä niiden kans, josta syystä ne yleensä mun kanssa samassa tilassa päätyy kiljumaan kun sireeni. Osa tenavista on ihan ok, osa ei - enhän pidä kaikista aikuisistakaan. Lastenvihaajaksi ei saa siis leimata, en vaan ymmärrä niitä.
a) Lap-si-vi-haa-ji-en (äh, ei jaksa tavuttaa, koettakaa nyt kuitenkin lukea:) ongelmat ovat yksinomaan lapsivihaajien ongelmia. Niillä ei ole mitään tekemistä lasten kanssa. Ongelma on oma, ja siitä pitää aikuisen (siis sen lapsivihaajan) ottaa vastuu. Omat vihat ovat aina omia ongelmia. Siitä ei siis voi syyttää lapsia. Ei myöskään voi olettaa, että kaikki jotka eivät tule lasten kanssa toimeen, olisivat lapsivihaajia. Kaikki eivät vain tule niiden kanssa toimeen. En tullut minäkään ennen kuin tein omia lapsia.
b) Kenelläkään ei ole oikeutta mennä arvostelemaan lapsettomien päätöksiä, sillä se on ainoastaan hyvä asia, etteivät lasten kanssa toimeentulemattomat joudu lasten kanssa tekemisiin ja varsinkaan ottamaan niistä vastuuta. Siitä ei hyvä heilu.
c) Minulla ei ole osaa eikä arpaa lapasiin tai sukkiin, joista tulee liian pieniä ja jotka joutuu sitten antamaan joillekin lapsille. Meillä on jumalattomasti oikean kokoisia lapasia ja sukkia.
d) Minustakin on mukavaa, että lapset kasvavat. Kolmen vauvan pyöräyttäneenä tiedän, ettei niiden kanssa toimeen tuleminen ole helppoa, ja jos yhtään tuntuu siltä, että ei kestä tai ei jaksa, niin missään tapauksessa siinä vaiheessa niiden tekeminen ei ole edes suotavaa, saati pakollista tai odotettavaa.
e) Ja jos joku niin vaatiikiin tekemään, niin sitä nuijalla päähän. Vaatiminen ei ole kenellekään hyväksi.
How to Survive November 2024 – 22
6 tuntia sitten
Tekstit
8 kommenttia:
Sukkaihmiset!
Voi helkutti sentään, kaikenlaisiin sitä meneeki klikkailemaan :) Mutta onneksi on päk-nappula.
Jaksuja sulle, Saara!
Siis ymmärränhän minä, millaista on olla lapseton ja miten sitä ylireagoi kaikkiin ympäristöstä tuleviin vihjeisiin, tietenkin ymmärrän, koska olen ollut lapseton.
Mutta koska lapseton ei koskaan ole ollut vanhempi, niin sillä ei ole helvetin hajuakaan siitä, miten vanhempana ajattelee ja mitä joutuu ottamaan huomioon. Ja jos ottaa lapset huomioon tällaisessa ympäristössä, jossa suurin osa taitaa olla lapsettomia, niin eihän se helppoa ole. Sukkaihmisetkin hyppii silmille.
Nih, Tinka, onneksi on täälläkin päk-nappula, niin pääsevät takaisin kudintensa ääreen pikapikaa :)
Voi hellallumala. Siinä keskustelussa, josta olen pyrkinyt pysymään erossa, oli "erikoisinta" se, miten vaikeaa toisille on sisäluku heti, kun mainitaan p-alkuinen sana. Lukutaidon puutteessa vaahdottiin, miten kamalaa, kun Saaran mielestä ulkomainonta lisää sitä p-alkuista. Mutta olipa kiinnostava oppitunti p-sanan lukutaidottomuutta ja vaahtosuisuutta lisäävästä voimasta. Blogeissa niin päin, että älkää koskeko meidän silmäkarkkiin te p-hysterisoijat. Tai muuten!
Sitten vielä alkavat neulebloggaajatkin vittuilla, ahhahhhhaaa :-D
Mä olen kyllä ajatellut anarkistisia iskuja nakumainoksiin. Mentäisiin likan kanssa maalaamaan naisparoille vaatteet, ettei tule kylmä. Se voisi olla epistä sille kansanosalle, joka ei pysty hankkimaan pehmoporkkuaan itse, mutta lupaan pyytäjille näyttää netistä paljasta pintaa, jos ulkomainoksen puutos jättää syrämeen aukon. Tuuli ujeltaa niin surumielisesti semmoisissa aukoissa.
Juttelin yhden koulupsykologikamuni kanssa naiseksi kasvamisesta nykymaalimassa eikä se ilmeisesti ole kovin hienoa. Suorituspaine maksimus joka suunnasta ja lukioiässä alkaa jo prakailla. Kun kaikki eivät jaksa koulun päälle liikuntaa kahta tuntia, läksyjä kolme tuntia ja syömisestä murehtimista loppuaikaa.
Varmaan mainosmaailman ja mjuusic tv:n rahoittamat tutkijat todistavat, ettei tällä ilmiöllä ole mitään tekemistä pornon valtavirtaistumisen kanssa. Vakaumuksellisesti lapsettomat sanovat, että teidän vanhempien tehtävä on pitää lapsistanne huolta ja jos pitäisitte, mitään tuommoista ei tapahtuisi.
PS. Nyt mä sitten asun täällä kommenttilodjussa :-D
Ihan oikeasti, Kaura. Tuo sinun kommenttisi oli taas päivän pelastus. Asu vaan täällä!
Oppituntina minäkin sitä pidin. Tosi asiassa sen p-sanan aikaansaamat reaktiot kyllä heijastavat myös sitä tilannetta, jonka keskellä me nyt olemme. Eli se median aiheuttama p-hypetys on kyllä tehnyt porukasta aika liipasinherkkää ja pelokasta. Kaikki p-sanaa käyttävät ovat niiden mielestä hysteerisiä, vaikka ne reaktiot tosi asiassa muistuttivat ja muistuttavat edelleen hysteriaa. No, silloinhan sitä hyökätään lähimmän syyllisen kimppuun, joka sen p-sanan sanoo näkemättä ongelmaa. Pelkästään syyllisen, joka sen ongelman ottaa puheeksi. Tavallaan ymmärrän, ettei sinne ongelman ytimeen voikaan nähdä. Se vaatiin tietoisuuden laajentumista joka taas ei laajene sillä, että minä pyydän tai vaadin sitä.
Mutta siis asiaan: tuo mainososuuskin oli herkkukauraa. Puhut just samalla tavalla kuin nuo tutkijat näissä tenttikirjoissa. Ongelma on ihan oikeasti olemassa. Se hitto vieköön on siellä, mutta kun sen sanoo ääneen, niin siitä tulee toinen ongelma :). Tosin se on pientä kuitenkin sen rinnalla, miten mainonta vaikuttaa, uusintaa käytöstä, toistaa kulttuurisia tapoja ja rituaaleja, siis muokkaa tätä maailmaa sellaiseksi, että se maksimoi joidenkin taloudelliset voitot. Siis joku käärii parhaiten rahaa sillä, että tämä maailma pysyy tällaisena ellei vielä vähän pahempanakin. Poikkipuoliset sanat tähän näkemykseen olen saanut kuulla jo kymmeniä, ellen jopa satoja kertoja. Siinäpä hakkaa päätään seinään.
Nykynuorisolla on selvästi parempia tenttikirjoja kuin meillä 90-luvun käävillä. Kuulostaa kyllä moust lupaavalta!
Voi anna mun kaikki kestää! Henkinen Saara! Mäkin haluan olla!
P-sanakeskusteluun oli tosi vaikea osallistua yhtään jälkijunassa(jossa aina matkustelen), kun alkupäässä oli hyviä pointteja ja kommentteja, jotka sitten sotkettiin totaalisesti, ettei niihin päässyt enää käsiksi vähän ajan päästä.
Henkinen Saaruus on sitä, että pitää lasten puolta, että keskustelee niistäkin asioista, jotka ärsyttävät tai ahistavat, että ei pelkää puolustaa näkemyksiään isonkaan lauman edessä. Se on siis kunniamaninta tulla kutsutuksi Henkiseksi Saaraksi, jos multa kysytään.
-minh-
Kaura, joo, mun mielestä nämä on olleet sisällöllisesti hyviä kaikki. Voi olla, että olen löytänyt jonkin sortin siäisen friikkinikin, en minä sitä, mutta pääpiirteittäin nämä ovat hyvin pitkälle ajateltuja.
No mutta Minh, henkinen kukkahattukin on parempi kuin henkinen sukka.
Lähetä kommentti