Se alkaa olla koiranpaska-aika. Pian Uutislehti Satanenkin täyttyy tekstiviesteistä, eikä toimittajia enää tarvita. Ne voivat vetää lonkkaa sen aikaa, kun lumi sulaa. On se jumankauta ihmeellistä, kun koira kakkaa.
Meillä täällä landella on siinä mielessä vähän kinkkinen paikka, että viitsiikö sen hevosenpaskaläjän vierestä edes lähteä noukkimaan niitä puudelinsa pökäleitä pussukkaan. Tai siis se uljaan ratsun lantakasahan on siinä keskellä tietä, missä harvemmin taas koirankikkaroita näkyy, mutta näkyy silti. Olen vähän ihmetellyt, että minkälainen kaurahattu siinä hihnassa onkaan kiinni, joka antaa koiransa paskantaa keskelle jalkakäytävää. Joku juntti varmaan. Mutta eilen näin Asematunnelissa ikäneitohienohelman, jonka vasta puuteroitu villakoira pisutteli joka nurkkaan ja emäntä kulki pylly heiluen ja hattu keikkuen narun päässä ikään kuin olisi täysin normaalia kusta käytäville. Ei tuntunut kauhean ylpeältä olla koiranomistaja. Ei ole ihme, että puoli Suomea on sodassa koirankakittajia vastaan.
Nyt tänä keväänä on mukavaa vaihtelua puhua linnunpaskasta. Sitä sietää varoa, vaikka vaikeaahan se on. Kun pommi tulee, niin se tulee. Ja siellä missä on puluja ja lokkeja, sitä ihteä sataa taivaalta ja nyt taudin kanssa. Jokainen lätkähdys on potentiaalinen bioase. Tiesittekö, että kaatopaikkatyöntekijöitä lintuinfluenssalta suojellakseen Ämmässuon ylle aiotaan virittää parin hehtaarin mittainen verkko siellä hengailevien lokkien takia. Sitä ei tarina kertonut, millainen verkko on kyseessä, että onko löysä vai teräksinen. Kyllä se pisti taas miettimään. Mihin ne kaikki 10 000 ämmässuolaista lokkia sitten menevät? Levittäytyvät kotipihoille, roskiksille, rannoille, toreille, terasseille, snagareille... Mäkkäriin? Jostakinhan niiden on ruokaa saatava. Mitä uusavuton kaatopaikkalokki ylipäätään osaa syödä? Valmisaterioita? Eineksiä? Grilliruokaa? Alkaakaahan viritellä verkkoja pihoillenne...
Mitähän lokki tästä kaikesta ajattelee? Mitä se tekee , kun kaatsikan ihanat aromit kiemurtelevat sen nokkaan? Alkaako se kirkua?... No vähemmästäkin, mutta turhautuuko se paineen alla? Pystyykö lokki pidättämään kakkaansa hädän hetkellä vai lävähtääkö luiru kaatsikkahenkilön nuppiin verkonsilmän välistä. Vai pyrkiikö lokki lopulta läpi verkon? Entä jos se onkin löysää verkkoa, johon kaikki miljoonat lintutautia sairastavat lokit yksi toisensa jälkeen kuolevat ja verkko painuukin kaikkien kaatopaikkatyöntekijöitten niskaan. Nämä asiat kun vielä saisi tietoonsa, niin kyllä olisi taas viisas olo.
Tilaa:
Lähetä kommentteja (Atom)
Tekstit
10 kommenttia:
Minusta koirankakasta on turha pitää meteliä, jos sitä on jossain tienpenkalla. meidän talon edestä menee päivittäin ratsupoliiseja joka suuntaan ja niitä läjiä, joita hevoset jättävät keskelle jalkakäytävää, suojatietä tai mitä tahansa, saa todella väistellä. kesällä varsinkin on mukavaa, kun on sellainen höyryävä hevosenpaskaläjä keskellä kävelytietä..
Miehen talvitakki on jotenkin ihan kummallisesti muodostunut linnunpaskamagneetiksi. Mies aina soittaa, että taas on hupussa paskaa ja minä neuvon, miten huppu desinfioidaan, hanskat kädessä. Viime viikolla kun lapsi oli todella kipeä, olin jo varma että nyt se lintuhomma iski. Onneksi näyttäis menneen melkein ohi...
-minh-
Hyvänen aika, hevosen kasat on maailman sivu kerätty ja raakakypsytetty kukkalannaksi. Mihin tämä taito on kadonnut.
Ei mihinkään, Sylvi. Kukkapenkit vain ovat kadonneet. Sitä paitsi hevosen paskassa voi olla tauteja. Missäpä ei voisi.
Miten jonkun takki voi houkutella linnunpaskaa? Jospa se sun miehesi, minh, houkuttelee lintuja muuten vain. Tai mistä minä tiedän, jos se linnunkakka aktivoituu jostakin... ööö.. väristä ja tulee sitten ulos suitsait sukkelaan. Siis tämä maailmahan on ihmeellinen, mikä Reiskallekin tiedoksi. On niin paljon kaikkea mietittävää ja paskan miettimisessä ollaan asian ytimessä.
Tänä keväänä vain tuo koiranpaska tosiaan tuntuu aika mitättömältä, kun taivaalta sataa vaikka mitä.
ihana teksti. naurattaa. jokainen lätkähdys on mahdollinen bioase.
Mutta vakavasti ottaen
a) mikä se sellainen koirakaan on joka keskelle tietä kakkaa, kyllähän ne nyt luontaisesti menee johonkin pusikkoon jos omistaja vaan odottaa.
b) saisivat sen verkonkeksijät ottaa huostaan ne lokit. mie vihaan lokkeja ja variksia ja sellasia ja kun tässä ei niin kaukan ämmässuosta asuu, en todd. halua niitä pihalleni pörräämään.
Helou, Empsukka. Että mikä koira se... en kyllä usko, että se koirasta on kiinni, varsinkin jos on niin hirveä hätä, että se tulee sitten mihin sattuu. Vähän niinku kakkais housuun.
Minä en kans oikein ymmärrä tuota, että onko se lintuinfluenssan pelossa viisaampi hajaannuttaa ne lokit levittämään sitä tautia laajemmalle, jos sitä kerran niissä sitten on. En tiijä. Pitäisi jonkun virologin sanoa sanasensa.
***
Reiska, mä heräsin justiinsa. Mutta siis mun tyttö osasi jonottaa hyvin. Se juoksi mua junalle vastaan "saitko sen saitko sen?". Joo, nyt sitä on luettu ääneen ja hiljaa. Itse asiassa nukahdin siihen, että joku Narcissa ja Bella menivät Kalkaroksen luo käymään. Ja se oli kauheeta. "Oho, oho!"
Niin, kun näkisikin aikuisen innostuvan kirjasta tuolla tavalla!
Saara kulta! Kiitos Blogisanomista ja kaikista niistä mukavista hetkistä joita sain viettää sen parissa!!!
Minusta on mahtavaa, että sinunlaisia ihmisiä on täällä meidän keskuudessamme. Niitä jotka välittävät ja jotka haluavat tehdä asioita muille ihmisille. Mahtavaa :)
Voi kiitos, Silja Orvokki. Ei tätä oikein vielä itsekään tajua. Välillä iskee haikeus, varsinkin kun lukee tämmöisiä kommentteja.
Saa nähdä mitä sitä ensi sunnuntaiaamuna osaa tehdä. Siis vois vaikka maata koko päivän! Tai kirjoittaa sitä kesken jäänyttä novellia... kummallista.
Mitä tehdä sunnuntaiaamuna? Kannattaa kokeilla vaihteen vuoksi nukkumista :) Ainakin tämän yhden kerran!
Se tuntuu mukavalta ajatukselta. Kyllä mä aion sitä kokeilla.
Lähetä kommentti