Tätä ei kannata lukea, jos asia ei yhtään kiinnosta. Tässä ei ole mitään hauskaa. Tämä aihe on vain hautunut päässä jo usean vuoden, kun olen ollut sunnuntaisin töissä ja miettinyt, miksi siellä pitää olla, kun lapset jäivät kotiin alahuuli lurpallaan vilkuttamaan töihin lähtevän äidin perään. Siis asiaan.
Hallitus se sitten siirsi liian vaikean sunnuntaiaukioloasian seuraaville. Kauppojen sunnuntaiaukiolojen vapauttaminen tuntuu olevan ihmisille mieleen sen kummemmin seurauksia ajattelematta. Ihme, että surkea PAM (palvelualojen ammattiliitto) on saanut pidettyä päänsä edes tässä asiassa. Yleensähän PAMille käy kaikki mitä työnantajapuoli ehdottaa. Takavuosina pankkitoimihenkilöt ryhtyivät ankaraan ja pitkäksi venyyseeseen sekä kaikenlaista harmia niin yksityisille kuin yrityksillekin aiheuttaneeseen työtaisteluun saadakseen parempaa palkkaa sen vuoksi, että heidän työnsä vaikeutui tietokoneiden takia. Kaupan alalla on varmasti harkittu samasta syystä palkan laskua. Ei puhettakaan palkkojen noususta, vaikka monen myyjän piti opetella ohjelmoinnin salat ja ihan samanlaisen tietokoneen käyttö. PAM, siis silloinen Liikealan ammattiliitto, ei ole osannut koskaan pitää puoliaan missään asiassa, vaikka työn vaatimukset nousevat. Kerran Liikelan ammattiliitto uhkasi lakolla kyllä, mutta Mauno Koivisto sanoi, että myyjien pitää mennä töihin, koska ihmisten on saatava ruokaa. Silloisella puheenjohtajalla taisi mennä pissat housuun, niin äkkiä oli lakkovaroitus ohi, eikä siinä sitten sen kummempaa. Olisikohan siitä parikymmentä vuotta jo. Siitä pitäen kaupanalan palkat ovat nousseet juuri sen indeksikorotuksen verran, jokunen yleiskorotus mukaanlukien. Ensimmäisen vuoden myyjä saa hädin tuskin pari sataa euroa enemmän palkkaa kuin mikä on arvioitu minimipalkka. Sunnuntaityö sadalla prosentilla lisää sitä huimasti vielä toistaiseksi.
Mitä siitä sitten seuraisi, että kaupat olisivat ympäri vuoden sunnuntaisin auki. No, sunnuntaikorvausten maksaminen loppuu siihen paikkaan. Sunnuntaista tehdään arkipäivä suurelle osalle naisista, sillä pienillä kaupoilla ei ole varaa pitää puljujaan auki sunnuntaisin ja maksaa siitä tuplapalkkaa. Kiinnikään ei voi pitää, koska kilpailu on kovaa. On aivan päivänselvää, että pienyrittäjiä tulee suojella liian suuriksi käyviltä palkkakustannuksilta, koska ne kuitenkin tarjoavat työpaikan sitä tarvitseville. Pienyrittäijen vanavenedessä saman helpotuksen tulevat saamaan jättiyrittäjät. Näin tulee aivan varmasti käymään. Sunnuntait sisällytetään normaaliin kuukausipalkkaan ja sen lisäksi tähän asti monen opiskelijan kesätienestit pienenevät puolella, kun osa-aikaisillekaan ei enää sunnuntailisiä maksella.
Kun palkka on entuudestaan pieni, on todella ihme, että kauppoihin saadaan enää sunnuntaisin extratyöntekijöitä. Eivät opiskelijat ole niin tyhmiä kuin myyjän ammatin valinneet lahopäät. Sunnuntaityöt lankeavat niille vakituisille työntekijöille, jotka ovat jo hieman varttuneempia ja joilla on lapsia. Joissakin kirjoituksissa (mm. Iltalehden pääkirjoitus tässä reilu kuukausi takaperin) on ihmetelty, että miten se sunnuntaityön tekeminen muka vaikuttaa perheen yhteisen ajanvieton vähenemiseen. En tiedä miten kukaan toimittaja voi olla niin tyhmä, (että on sillä järjen määrällä päässyt lehteen töihin, mutta sehän oli vain Iltalehti), ettei sitä tajua. Aika yksinkertaista: Lapset ovat vapaalla sunnuntaisin. Jos äiti ei ole, yhdessä olo vähenee viikossa yhdellä päivällä. Kun kaupat saavat olla yhdeksään asti auki myös arkena, sunnuntai voi olla monille naisille tärkeä päivä saada viettää sitä lastensa kanssa, koska arki-illat ovat jo kuluneet töissä olemiseen. Illalla kotiin tullessa lapset hyvässä lykyssä turvallisesti unten mailla, mikäli perheessä sattuu olemaan myös isä, joka ei ole palomies, poliisi, lääkäri.... joka tapauksessa ainakin yksinhuoltajalle sunnuntaitöitten tekeminen on kinkkinen paikka. Mistä saada alle kouluikäisille sunnuntaisin hoitopaikka, kun kaikkien sairaanhoitajienkaan tai ravintola-alan työntekijöitten lapsille niitä ei riitä. Niin, pitäisikö sunnuntaiaukioloaikoja lisätä myös päivähoitopuolella? Tai panna lapsetkin sunnuntaisin kouluun? Opettajat töihin! Pistetään vahinko kiertämään. Vastahan sunnuntaisin töitä joutuu tekemään jo puolet naisista. Pannaanpa toinen puoli saman tien töihin, jotta nälkäinen herrasväki saa haettua krapulakaljansa ja huikopalansa tylsinä sunnuntai-päivinä, kun ei sohvalla makaamisen lisäksi ole mitään tekemistä. Kaiken kaikkiaan on käsittämätöntä vedota siihen, että niin monet naiset joutuvat tekemään töitä sunnuntaisin, joten miksei sitten myyjätkin. Siis sillä perusteella kaikkien naisten tulee tehdä töitä sunnuntaisin? Ja mitä tuota nyt itkemään, kun perheen yhteinen aika vähenee, onhan sitten arkivapaalla aikaa pelkästään itselle. Voi hoitaa vaikka kotia tai varata hammaslääkärin sille päivälle sillä aikaa, kun lapset ovat poissa jaloista. Niin, tällä tavoin lasten hyvinvointi se sen kun kukoistaa. Toisaalla ollaan huolissaan siitä, ettei vanhemmilla ole aikaa lapsille, mutta kun se huolestuneen pitää päästä sunnuntaina ostamaan lenkkimakkaraa, niin se huoli lapsista loppuu tasan siihen.
Ihan käytännön ongelmiakin sunnuntaityöt aiheuttavat. Flunssaan sairastuneita ei enää oteta terveyskeskusten sunnuntaipäivystykseen laisinkaan. Sunnuntaiduunarin on sairastuessaan mentävä hakemaan sairaslomalappusensa yksityseltä lääkäriltä. Tästä on kokemusta jo yli kolmelta vuodelta kaupassa, joka maanalaisen asemansa vuoksi saa pitää oviaan sunnuntaisin auki ympäri vuoden. Toisinaan tytöt ovat säästäneet vähäiset roposensa ja kituuttaneet sairaina töissä, mikäli eivät ole älynneet sairastua jo virka-aikana. Vaihtoehtona on myös jäädä töistä pois ilman sairaslomatodistusta. Menisihän se kaiken kaikkiaan pieni palkka kuitenkin niihin lääkärimaksuihin, joten se on plus miinus nolla, vaikka ei töihin sitten ilmaantuiskaan. Tästä syystä lisääntyvien pyhätöitten vuoksi myös terveyskeskusten tulisi lisätä kapasiteettiaan sunnuntaisin. Terveydenhoitaja voi kirjoittaa sairaslomalapun kolmeksi päiväksi, joten taas on saatu yhdeltä naisvaltaiselta alalta pyhäpäivä pois. Terkkarit auki sunnuntaisin!
Kaiken lisäksi sunnuntait ovat nuorille extramyyjille aika herkkää aluetta. Aina on lauantaina jotakin menoa, joka voi aiheuttaa huonoa oloa seuraavana päivänä. Sairaslomalappua tuskin kannattaa siinä vaiheessa mennäkään hakemaan. Teoriassa sunnuntaityöt kiinnostavat nuorta naista hyvien tienestien takia. Käytäntö on sitten toinen. Kyllä nuoria neitejä kiinnostaa sunnuntaisin ihan muut asiat. Ei niitä niin vain töihin viikonloppuisin saa ja tämäkin monen vuoden ympärivuotisella sunnuntaityökokemuksella sanottuna. Lopulta siellä kaupassa ovat pyhäisin töissä vakituiset työntekijät tekemässä ylipitkää viikkoa. Kaupan alallahan ei tarvitse ylitöistä maksaa (go PAM go!). Ne vain siirretään vapaiksi jonnekin hamaan tulevaisuuteen. Puolessa vuodessa minullekin niitä on kertynyt viikon verran ja juuri siitä extratyttöjen suosimasta en mä nyt voikaan tulla töihin -syystä. Lopputilissä ne ylityöt on kai pakko maksaa? Vai väheneeköhän se irtisanomisajasta?
Ihmetellä täytyy, että juuri ruuan ja tavaroitten ostaminen sunnuntaina on niin hemmetin intohimoista puuhaa. Mihin se lauantai meni? Krapulassa makaamiseen ja oman napanöyhtän kaivelemiseen. Ja hupsista, just sunnuntaina tartteekin saada jotakin hyvää, jota lauantaina ei vielä tehnyt mieli. Kaupat saavat olla arkisin yhdeksään asti auki ja lauantaisin kuuteen. Sen lisäksi avoinna saavat olla kioskit ja huoltoasemien elintarvikekaupat, jotkut niistä 24h/vrk ja joka päivä. Minkälainen ihminen ei pärjää sunnuntaita ilman ostamista? Ilman rahojensa tuhlaamista? Hyvänen aika, miksei myös pankkeja ei vaadita olemaan auki edes lauantaisin? Ajatelkaa, mikä määrä rahaa odottaa siellä nostajaansa ihan yksin. Niin paljon tuhlattavaa rahaa siellä lukkojen takana eikä yhtään naista töissä. Automaatti kun on niin kovin kylmä ja palvelua olisi niin kiva saada. Ja eikö vain lainahakemuskin olisi ihanaa tehdä saman tien sunnuntaina, kun uusi asunto on käyty katsomassa. Voisi pistää haisemaan jo sunnuntaina.
Ajattele, miten monille sunnuntai on sinun takiasi jo pelkkää arkea. Oletko vielä ihan varma, että haluat kaikkien naisten palvelevan sinua joka päivä. Menisitkö sunnuntaina kauppaan töihin? Haluaisitko itse viettää arkea seitsemänä päivänä viikossa?
How to Survive November 2024 – 20
18 tuntia sitten
Tekstit
18 kommenttia:
Itse inhoan niin paljon ostamista, että minun puolestani kaupat voisivat olla useammin kiinni. Ruokakappoihin on pakko mennä, mutta vaate- ja kenkäkaupat -ei kiitos!
Nykyään ihminen ei ole onnellinen, jos hän ei saa kuluttaa koko ajan. Ostaminen on tullut todisteeksi olemassaolosta.
Kiitos tästä kelpo artikkelista, Saara. Printtaan ja panen työpaikankin kahvihuoneeseen.
Täytyy todeta, että itselleni on helpotusta sunnuntain aukiolosta. Lauantai uhkaa olla hyvin täysi päivä muustakin kuin ostoksista, joten kyllä tulee käydyksi sunnuntaina lähikaupassa. Niin, ja arkisin kun tulen aika myöhään kotiin on vaikea saada itsensä liikkeelle kauppaan.
Se lähikauppa saatiin, kun oli toistakymmentä vuotta odotettu. Kauppa kuulemma juuri ja juuri kannattaa, mutta sunnuntait ovat sille hyviä.
Palvelualoilla tilanne on yleensä se, että asiakkaiden vaatimustaso vain kasvaa. Mikään ei riitä, vaan lisää pitää helpotusta ja parannusta saada.
Minäkin inhoan ostamista. Kävin tänään pakosta Kampin avajaisissa ja ahdistuin aivan. Siellä oli miljoona todistamassa olemassa oloaan.
Oi, Sylvi. Olen itsekin käynyt kesällä sunnuntaina kaupassa ja tuntenut jonkinlaista itseinhoa siitä. Joillekin sunnuntait ovat hyviä kauppapäiviä, mutta aika moni pienyrittäjä valittaa sitä, ettei rahkeet riitä maksamaan työntekijälle, koska myynti ei ole kovin häävi, ja sitten ne joutuvat itse tekemään töitä seitsemänä päivänä viikossa. Kai se uupumuskin tulee yhteiskunnalle kalliiksi.
Täällä lähikauppa myy sunnuntaisin eniten kaljaa. Siellä on viikonloppuisin vartijakin, kun ei ole varaa maksaa kahdelle työntekijälle palkkoja ja vartiointiliikkeen palvelut tulevat näin ollen kai siten halvemmaksi.
Joo, tuo multa unohtuikin, Palava mieli. Piti ottaakin puheeksi just tuo euroopplainen malli, jossa pyhä on sentään vielä pyhä. Mutta täällä ollaan niin helvetin huumassa, ettei mikään ole enää rahan rinnalla pyhää.
En kaipaa minäkään sunnuntaisin kauppaan, kun en kaipaa lauantaisin enkä oikeastaan minään päivänä. Äkkiä käyn hakemassa ruokaa lähikaupasta. Jos satun eksymään vaikkapa rautakauppaan, se on niin suuri tapahtuma elämässäni, että ihan blogissa pitää mainita.
Onneksi PAM ryhdistäytyi tällä kertaa. Näyttää siltä, että naisvaltaisten ammattiliittojen pomot ovat turhan kilttejä, jopa hampaattomia.
Eihän tässä ollut mitään hauskaa!
Joo, Louhi. En tiedä mitä ne naisvaltaisten alojen ammattiyhdistyspomot ovat ammateiltaan, mutta PAMissa ne eivät myyjien tilanteesta tajua tuon taivaallista, kun ei taida olla sitä työkokemusta siltä alalta. En tiedä onko se kiltteyttä vai mitä se on. Liian sivullisia ne ovat hoitamaan matalapalkka-alojen työntekijöitten asioita. Intohimo puuttuu tai se kohdistuu johonkin muualle siellä vallan pallilla.
Voi Vt kulta. Mähän varoitin. Just sua ajattelin.
Hyvä Saara! Terveiset myös täältä Saksasta missä pyhä on PYHÄ! Se on ihanan vapauttavan rentoa, kun ei oikeasti tarvitse miettiä mitään ostoksia. Ja arkenakin kaupat sulkeutuvat kuudelta tai isommat kahdeksalta.
Olen itse vuosia sitten kituuttanut helsingin asematunnellissa sunnuntaina, krapulaisena ja miettinyt että kivat sunnuntailisät, mutta mistä tässä kaikessa on kyse!? Ihmiset hakevat kaljaa ja juuri niitä palavan mielen mainitsemia kumipizzoja. Eläköön kulutus!
Täällä ihmiset käyvät muuten sunnuntaisin ulkona syömässä, sehän on juuri se sunnuntain nautinto.
Paljon terveisiä,
Kata
Tätä se maallistuminen sitten teettää. Mikään ei ole enää pyhää eikä lepopäiviä tarvita. Kristilliset arvot kunniaan, pyhäpäivät takaisin!
Kata, no siellähän se minäkin. Tosin en kaljaa ja kumipitsoja myymässä, vaikka naapuri se siellä kyllä myy niitä ihan sikana.
Jotenkin minua myös hävettää suomalaisten takia kaikki tämä. Me käyttäydytään tällä arkisunnuntaimallilla kuin jotkut nousukasmaiset paskiaiset, joille on yhtäkkiä tullut liikaa rahaa.Ja sen pitää näkyä. Sille pitää saada arvostusta. Respect.
Just niin, Kirsti. Lepopäivät kunniaan. Kun tätä touhua haudan partaalla ajattelee, niin kyllä varmaan päätä kiristää.
Ymmärrän hyvin kirjoituksesi ytimen, eihän se herkkua ole. Pienipalkkaisilla aloilla on pienipalkkaisten alojen ongelmat muutoinkin kuin sunnuntaiaukiolon vuoksi.
Toisaalta Katalta voisi kysyä, että kuka sen sunnuntairuoan ravintolassa kantaa eteen, tai kuka ajaan busseja, junia, ja lentokoneita, tai johtaa lentoja, estää junia törmäämästä toisiinsa, tai pidättää kotona juovuksissa pyhäpäivää viettävän isukin ja kuka sammuttaa tulipalon, jonka se isukki vahingossa sytyttää. Jokaisena vuoden päivänä. Tai kuka pitää elokuvateattereiden ovia auki, että romanttiset naiset pääsevät katsomaan Brokeback Mountainin viidenteentoista kertaan.
Ainoa kauppa, jonka haluaisin olevan auki sunnuntaisin on kirjakauppa. Tätä olen halunnut ajattelematta asiaa tämän jutun näkökannalta.
Lontoo, jossa olen myös asunut vähän, on sellainen kaupunki, jossa lähes kaikki kaupat ovat auki joka päivä, ja monet jopa yösydännä. Se on mukavaa asiakkaan kannalta, ei tietysti myyjän. Ja jokainen päivä on periaatteessa samanlainen.
Mehän olemme tietysti unohtaneet syyn miksi PYHÄpäivä on viikossa, se oli (tarkoitettu olemaan) kirkollinen, spirituaalinen päivä, jolloin voi keskittyä sielunsa kolotuksiin. Saara, et hyvässä kirjoituksessasi kuitenkaan ajanut tätä takaa:)
En. En menisi sunnuntaina kauppaan töihin, koska en menisi kauppaan ylipäänsä töihin. Ostoksilla käyn sunnuntaisin pakon edessä, eli tosi harvoin. Tähän ikään mennessä osaa ne ostot tehdä jo lauantaihin mennessä ja maanantaihin jaksaa odottaa. Jos maito loppuu, vettä tulee raanasta.
Mutta olen tehnyt 6 vuotta paikassa töitä, missä piti olla joskus myös la-su, mutta en kokenu sitä minään ongelmana, saihan siitä "kunnon" KTV:läisen, ehheh, korvauksen. Työvuorot olivat muutenkin kolmen viikon jaksoissa, joten vaihtelua tuli. Ja arkena oli vapaata, joka mulle sopi vallan hyvin. Kuten myös ne sunnuntaityöt.
Nyt vaan kummasti on tapetilla myyjät ja sunnuntaiaukiolo. Onhan niitä vuorotöitä muillakin aloilla, eikä auta sanoa, että sunnuntai pitäisi olla lepopäivä.
Ja jos työpaikalla on "emminä viitti tulla töihin, kun on vähän paha olo eilisestä pippaloinnista", niin ei sellaset tartte työpaikkaa. Murr..
Ai, että pistääkö vihaksi?? Kyllä! En ole katkera, mutta kuitenkin, kuullu niitä juttuja ihan nokko!
Joo, siis kiitos kommenteista. Asian ydin oli nimenomaan, Hanhis sekä Tinka se, että pitääkö kaikkien naisten todella olla töissä sunnuntaisin, jos jonkin toisen alan naiset jo joutuvat olemaan. Eli onko ihmisillä todella sellainen ajatus, että pyhää ei tarvita, kun osa ei sitä nytkään tarvitse. Ja se osa tekee tärkeää työtä juuri pelastus- ja sairaanhoitotehtävissä, jota ei oikein voi kaljan ja lenkkimakkaran myymiseen verrata. On lisäksi tukullinen muitakin, jotka tekevät sunnuntaisin töitä, mutta mielestäni sillä ei voi mitenkään perustella sitä, miksi myyjienkin pitäisi olla. Sillä perusteella kaikkien alojen työntekijöitä voisi vaatia olemaan sunnuntaisin töissä. Myös virkamiehien Brysselissä. Miksi he eivät ole, vaikka palomiehetkin ovat? Ja poliisit?
Ja lisäksi se, että myyjien sunnuntaityöt lisäävät myös todellisia paineita muiden alojen työntekijöille laajentaa palveluitaan sunnuntaiksi. Tarvitaan päivähoitopaikkoja ynnä muita tukemaan näitä rakenteita. Siinä tapauksessa koko sunnuntai tulee vähitellen menettämään merkityksensä. Kyllä se muutakin on kuin pyhäpäivä, eli tärkeä päivä perheen yhdessäolemiselle.
Minusta tässä on kysmys lähinnä arvoista. Kaikillahan ne eivät ole toki samat. Yritinkin selittää, millaisia arvoja muilla voi olla, joita voisi ottaa sunnuntainälässään huomioon.
Ja Hanhis, Asematunnelissa on kirjakauppa, joka on avoinna joka päivä, paitsi joulupäivänä ja juhannuksena. Että jos joskus satut Suomeen, niin käy ihmeessä. Asematunnelissa ei mikään ole pyhää.
Kaupat joutavat olemaan kiinni sunnuntain. Pysyn poissa, jos mahdollista. Yleensä on.
Minua raivostuttavat "vain tänään sunnuntaina" -tarjoukset. Ensin pidetään kauppaa auki, kun kansa tarvitsee. Ja sitten pitää houkutella asiakkaita mokomilla.
Olen muuten ruvennut valloittamaan itselleni joitain käsitteitä uskovaisilta. Miksei ateistillekin kuulu esim. "pyhä" ja "armo"?
Ei ole yhtään huono ajatus pyhittää viikonloppu.
Aake
Hyvä Aake!
"Miksei ateistillekin kuulu esim. "pyhä" ja "armo"?"
Älä muuta sano. Monet kristilliset arvot perustuvat ihan käytäntöön tai järkeen. Jonkinlaista armoa tulisi jakaa jumaluudesta huolimatta. Armoton ihminen kärsii itse katkeruudesta, elää myrtsinä loppuelämänsä ja tuottaa sen lisäksi ympäristölleen vain mielipahaa. Niin kuin sitä ei olisi muutenkin riittävästi.
Ja lepopäivä tulisi kuulua jokaiselle. Johan se ruumiinkin uupumus käy kansantaloudellisesti kalliiksi.
Ymmärsin kyllä sen sinunkin pointin tuossa asiassa, mutta kun ne sunnuntaityöt on omalla entisellä alalla koskenut myös omaa napaa, niin ajattelin naputella siltä kantilta. Toki eroa on siinäki, onko perheellinen työläinen vai ei. Toisille ne pyhätyöt voi olla hyväkin vaihtoehto.
Ihannehan olisi, ettei kenenkään tarttis tehä su-töitä, mutta pitäähän esim. potilaitten saada ruokaa sairaaloissa / terveyskeskuksissa myös pyhinä, ei niitä voi nälässä pitää, eh..
Vuorotöihin tottuneena ja ikäni sivusta seuranneena olen jotenkin tottunut niihin, että se nyt vaan on yksi tapa tehdä töitä. Se on vähän voi voi.. mutta kun se leipä on jotenkin ansaittava. Ja toki ammatinvalintakysymys tämäkin. Onhan niitä "ma-pe 8-16" töitäkin, mutta sitten löytyy niitä, jotka ei taas niistä pidä. Mikään oo koskaan hyvä :)
Lähetä kommentti