tiistaina, maaliskuuta 25, 2008

Saaralle

Kuule sinä vanha luuska, nyt alat kirjoittaa jotakin. Et voi tällä tavalla päivätolkulla vetkuttaa ja vetkuttaa asioita. Koko pääsiäisen makasit ja töllötit televisiota etkä saanut ahteriasi istutettua kirjoitustuolille. Eipä kyllä liikahtanut päässäsi ainutkaan ajatus, ei sen puoleen. Törkeästi tuuppasit pois ainoankin järjen hippusen. Kohta se alkaa olla myöhäistä. Niin että tuskin jaksan odotella kovin montaa päivää enää. Herää, apina!

T. Saara

20 kommenttia:

Ensio E. ex officio kirjoitti...

Ei uskalla näköjään sinulle yksityisesti enää mitään meilata - nappaat sen ja laitat omiin nimiisi blogiin. - Olet sitten journalisti kun on tämä lähdesuoja mihin voit vedota?

SusuPetal kirjoitti...

Jestas, Ensioko meilasi sinulle saman jutun, jonka tänään sanoin sinulle kasvoista kasvoihin.

Emme siis voi olla väärässä. Töihin siitä, sinä vanha ja niin edelleen.

Saara kirjoitti...

Tsih.

Mä silti vieläkään jaksa.

Saara kirjoitti...

No eikäku just tajusin, että mua ressaa se opiskelu. No kun haastatteluista on päässyt, niin pitäisi kirjoittaa piiitkä artikkeli jostakin, mistä tiedän jotakin.

Mitään tiedä mistään.

SusuPetal kirjoitti...

Kirjoita koirankasvatuksesta.
Eh:)

Saara kirjoitti...

Hehheeee... joo, varsinainen asiantuntija. Näin opetat koirasi avaamaan kaikki talosi ovet. Ja naapurin ovet.

maija-m kirjoitti...

Kirjoitapa kunnon artikkeli blogaamisesta! :)

Ne kaikki (varmaankin/ehkä/kuulemma) on ollunna tähän asti aika hanurista.

Haanuurista, tralla lalla laalla lei!

T: nahkahanuristi

Saara kirjoitti...

Maija! Eeeei enää sanaakaan bloggaamisesta. Johan se yksi haastattelu oli sitä täynnä ja yksi piiiitkä juttu kansalaisjournalismista. Nehän ajattelee että mä olen joku friikki... tsihhih... friikki.

maija-m kirjoitti...

No hei, kirjoota sitten friikkiydestä :o)

Tai työmatkoista junissa. Ngggghh. Yörk.Artikkeli siitä, kuinka paljon voi saada työmatkojen aikana tehtyä kaikenlaista hyödyllistä. Tai kuinka vähän, kun ihmiset kiljuvat ja juna vispaa sivulta toiselle.

Saara kirjoitti...

Hmmm. Hmmm-hmmm. Ei siitä ehkä artikkelia saa, mutta kenties reportaasin, joka on sit seuraavan yksikön tehtävänä. Kiitos, Maija.

Milvus kirjoitti...

Mun työmatkat junissa ovat muodostuneet helvetillisiksi sen jälkeen, kun hajuaistini parantui huomattavasti (kiitos tehokkaan nykyaikaisen lääkehoidon). Talvi on pahinta aikaa (ja ketjupolttajat)...

JPK kirjoitti...

Älä stressaa. Ei sillä tekemisellä ole aina niin väliä. Kerron tuossa kohta, jos jaksan, kuinka on tullut tehtyä kovastikin mutta mitään tulosta ei ole tullut. Tyhjän saa pyytämättäkin, sanottiin joskus...

lepis kirjoitti...

Kerros kuule Saara sille Saaralle joka siellä komentelee ettei tarvii alkaa ryttyilee. Pääsiäispyhät on tehty hiljentymistä varten = makoiluun sohvalla ja olemisesta nauttimiseen. Ja voit vielä kertoo ettei tarvii syytellä, ei tuu huonoo omaatuntoo. Piste.

ämmi kirjoitti...

Entäs valokuvaamisharrastuksen huima lisääntyminen digikameroiden myötä. Kuvablogeista, flickr:stä, ja muista vastaavista löydät varmasti haastateltavia (siis ihmisiä, joiden innosta kirjoitat, vaikket tee sitä haastatteluksi).

Muuten olen samaa mieltä Milvuksen kanssa. Monesti tekisi mieli vaihtaa koko junan vaunuosastoa. Ehkä ihmiset ovat nyt entistä isommissa ja tiiviimmissä ryhmissä tupakilla (siis kapakoitten ovilla, asemillahan ne ovat ripoteltuina tuulen puolelle niin, että kaikki muut saavat päivittäiset myrkkyannoksensa), eivätkä tajua kuinka haju tarttuu vaatteisiin.

Anonyymi kirjoitti...

Kalaöljytkapselit!
Tee arvaa kuka

Saara kirjoitti...

Ihan oikeastiko talvisin, Milvus? Minuun kyllä ottaa kesäisin, silloin kun ei ilma liikahda minnekään ja junassa on vähintään sen 30 astetta lämmintä, ja vieressä istuva on lätrännyt itseensä koko hajuvesipullon. Tai no, onhan siellä myös niitä, joilla on se kärpäsparvi ympärillään koko vuoden.


Heh, JPK, kerrot jos jaksat? Eiku kerrot! Sinä senkin.

Lepis, tuo on niin totta. Mutta se on vähän vaikea tapaus tuo Saara.

Ämmi, hyvä idea tuokin. Täytyy miettiä onko se liian työläs. Eihän siitä ole valmista diagrammiakaan missään. Uhhuh. Mutta mietin tuossa junamatkalla.

Olen muuten syönyt taukoamatta kalaöljykapseleita vissiin kymmenisen vuotta :)

Olli kirjoitti...

Elä elä nyt toista noin reuho ja rettuuta.. kyllä se siitä taas lähtee ihan iteksiään sitten kun siltä tuntuu. :-)

Johannes Knektman kirjoitti...

Olen muuten syönyt taukoamatta kalaöljykapseleita vissiin kymmenisen vuotta :)

Musta on ihan epäreilua et nykyisin noi kalanpask..maksaöljyt voi ottaa kapseleina, kyl maar mun mielestä nykykakaroidenkin ois kärsittävä sama yökkäily kalanpas..maksaöljylusikallisen ääressä kuin minkä mäkin jouduin lapsena kokemaan.

Kai kirjoitti...

Parnasso kerjää taas verta nenästään.

Saara kirjoitti...

Oi kauheeta kun mä olin taas poikki niin pahasti, että nukahdin. Heräsin nimittäin aamulla viideltä siinä pelossa, etten pääse junalla töihin, mutta ihan hyvin pääsin taas.

Olli, ei vaan tunnu, mutta ehkäpä vielä joskus. Kiitos toppuutteluista.


Johannes, älä ny. Multa jäi ottamatta se myrkky, kun eihän sitä oikeesti voinut ottaa. Koko päivän tuli karmea maku suuhun. Parempi näin kuin iliman, sano.

Kiitos, Kai, joo näköjään, mutta nyt ei kolahtanut, koska me ostetaan se näytevarasto aina lopulta :), eikä noilla näytä muutenkaan tosi toimista olevan mitään käsitystä, joten ei kannata enää vaivata päätään mokomilla höperöillä. Siis ihminen on nähnyt yhden pienen kirjakaupan jossakin kolkassa. Kattelis vähän enemmän ympärilleen. Kävisi jossakin. Vaikka keskustassa.