Reppu levähti aamulla junalle juostessa pitkin tietä. Vettä tuli, jumankauta että sitä tuli. Kaikki kirjat, lappuset, pussukat, eväät, tenttikirjat, kalenteri, lompakko... kaikki niin märkiä, että vesi tippui niistä pisaroina kun pakkasin ne takaisin reppuun.
Junassa otti eniten pattiin ihmisten vahingoniloiset ilmeet ja hymähdykset.
'
Märissä housuissa piti olla koko päivän töissä. Vieläkin palelee. Takki oli märkä äskenkin, vaikka se roikkui koko päivän naulakossa. Kirjat ovat kuivauskaapissa sivut toisiinsa liimautuneena. Tosi hyvä päivä säästää energiaa.
_________________________________________________________________
Haluaisitko kirjailijaksi -kyselyssä 28% suorastaan hihkui innosta päästä kirjailijakaartiin, kun 36% vastaajista luokittelivat sen matalapalkka-alaksi, jonka vetovoima ei nyt kyllä riitä. 3 vastaajaa koki vakavamielisemmin "eläneensä sellaisen elämän, jolla kirjailijaksi tullaan", paikalla kävi vastaamassa myös 2 valmista kirjailijaa. Loput 16% käskivät kyselijän suksimaan kuuseen.
Sama alkutalven valo
13 tuntia sitten
12 kommenttia:
Ankea lokakuu. Kyllä se siitä, pianhan on joulu. Buaah.
Lähetin sulle just meiliä, ehkä kerkeet jossain vaiheessa tsiigata.
Ei pelkästään ihmiset, vaan myös luonto on vahingoniloinen tällaisina sateisina maanantaiaamuina, prkl.
Ai niin, unohtui kehua noita kuvia -olet tavoittanut syksyn ytimen. Tuota se on.
Jee, Kata, lunta tulee kohta. Joo niin varmaan. Luin ja vastasin jo.
No niin justiin, Susu. Syksyn ytimessä mää varmaan tänä aamuna olinkin. Ikänä en niin ytimessä ole vielä ollutkaan.
Tuo on niin kamalaa, astella kulkuvälineeseen litimärkänä ja rillit huurussa. Juuri tuo ihmisten aito vahingonilo ("hehhee, minullapa onkin ihanan lämmin ja kuiva olo") on sietämätöntä. Voisivat edes tarjota nenäliinan, että saa lasit pyyhittyä.
Ihan totta, Almamaria, siis yksi nuori nainen ei pystynyt yhtään pidättelemään huvittuneisuuttaan. Käänsi sitten päänsä pois, kun pokka petti.
Minä en nyt ymmärrä mistä te valitatte.
Mitä se haittaa, jos välillä vähän sataa? Kumisaappaat ja goretexhan on keksitty.
Lähdenkin tästä lenkille, mukavan happirikas ilma ulkona, ja mehevän sysipimeää, mädältä maalta hienosti haisevaa!
Eihän se kotioloissa mitään haittaakaan. Ulos ja sisälle tässä noiden koirien kanssa mennään eestaas, paitti toi pentu ei tykkää vedestä kyllä yhtään. Kymmenen senttiä leveän puron yli en saanut sitä tulemaan. Kantaahan se piti.
Mutta on se tosiaan eri asia lähteä sateenvarjon kanssa aamulla työvaatteissa junalle. Yleensähän se riittää sateenvarjo suojaksi, mutta sitten enää ei, kun kädet loppuvat kesken.
No voi. Ja kohta se kans koettelee, kun talvi pääsee yllättään autoilijan ,nimimerkki "kokemusta ojan pohjalta". Pitäisi ostaa taas uudet talvirenkaat mutta se ei käy se vaan ei käy, no eihän se käy.
Toi oli epistä, kun mulla oli kyl varusteet, mutta ne petti.
kuules nyt saara teillä on siellä niin hieno mee..maa ettei paremmasta väliä
jos nyt vähän sataa niin sehän on hyvin eksoottista
katselen tätä eksoottista kuvaa webkameralla joka päivä
Kyllä se minustakin eksoottiselta web-kamerasta katsottuna näyttäisi. Kylä näino.
Tänään ei jaksa blogata. Eikä kysyä. Vasta tulin kotio. Oli vähän pitkä päivä.
Lähetä kommentti