Tänään olikin oikein julkimoitten esiinmarssi. Ei tiennyt mihin olisi silmänsä pannut, ettei olisi sattumalta tuijottanut julkkista, jotka tunnetusti häiriintyvät kyttäämisestä. Ei se mitään. Niin meidän murkkuikäinenkin, joka messukahvilassa parahti, että "eei älä kyttää mua. Mä inhoon kun joku kyttää mua." Joka tapauksessa tuttuihinkin törmäilin. Prospero joutui toimimaan periskooppina, kun Louhi-lavaa ei meinannut millään löytyä ja J-P Koskinen ynnä muut olivat siellä jo alkaneet jorista myyteistä ja antiikin tarujen perinnöistä. Kertoo messuhallin järkyttävästä koosta aika paljon, että kartta se oli, hemmetti soikoon, lopulta kaivettava esille ja suunnistettava sen avulla oikeaan suuntaan.
Tänään oikeastaan vasta tajusin, että kun vain lukee kirjoja ja blogeja, on varsin mukava välillä kuulla ihmisten ääniä. Ihan siis oikeaa puhetta. Toisaalta ihmetellä pitää, miten paljon kirjailijoilla on vielä kirjojen kirjoittamisenkin jälkeen sanottavaa. Ja toimittajilla sitä juttua vasta riittääkin. Minulle jäi mieleen myös joitakin irrallisia lauseita.
Minun pitää ajaa itseni nurkkaan, ennen kuin voin kirjoittaa. - Snellman-Orma
Saan parhaat kicksit siitä kun lause loksahtaa. - Jarkko Tontti
Kustantamon kostea päiväuni. Papinniemi Tontista
Miehet ovat äärettömän kiinnostavia otuksia. - Kirsti Ellilä
Niin ovat.
Naiset ovat kaiken pahan alku. - J-P Koskinen (kuvassa oikealla)
Mitähän se nyt Koskinen miettii?
Kirstiä nauratti oman esiintymisensä otsikko.
Kuopus soitti, ettei kestänyt enää olla yksin. Oli ollut ehkä kymmenisen minuuttia. Ei muuta kuin junalla kiireesti kotiin.
__________________________________________________________________
Messutapaaminensivupalkkikysely tuotti viisi olutta, 16 älä unta nää -vastausta ja 8 ihme tyyppiä.
How to Survive November 2024 – 14
14 tuntia sitten
12 kommenttia:
Viisas kuopus. Kaikkeen se kyllä äidin laskeekin. Mutta hyvä että joku roti.
Niin niin, viisas tietenkin. Omatekemä.
Samaa mieltä Ension kanssa.
Mä mietin sitä ihmispaljoutta ja huomasin alkavani hyperventiloimaan jo kotona. Ei oo mua varten messut. Varsinkaan, jos joutuu kuuntelemaan eräitäkin kuvateksteissäsi esiintyviä itsekorostuksia ja perseennuolemisia. Aika moni kirjailija tuntuu rakastavan omaa ääntään ja pitävän itseään suurina ajattelijoina. Noita samoja läppiä saa lukea lehtien kirjailijahaastatteluista ja mua ei huvita enää ollenkaan. Mutta mä nyt olenkin tällainen anti-minh:/
-minh-
Heh, Minh. Mä ymmärrän sua :)
Juu, joskus on hyvä poistua piilostaan - vaikka sinne kirjamessuille. Ei meidän muiden tarvitse, kun voidaan lukea rapsat täältä ;)
No niin justiinsa, Elegia, vaikka siinä tungoksessa kyllä ajoittain on vaikea uskoa, etteivätkö kaikki ole jo tulleet piiloistansa.
Ja se nauru päälle ;)
Mutta Arto on kyllä rautaa noissa myyttiasioissa, kuten varmasti huomasitkin.
No tulikos minusta nimetön? Taisi tulla. Taisin jäädä antiikin aikaan ainakin tekniikan käytön suhteen...
No juu, JPK, naurattihan se. Ja kyllä se Kivimäki on varsinainen tietäjä on, ja olithan sinäkin. Ja joku muukin vähän tosikko kyllä.
Kah, mikäli olet itse ottanut noita kuvia niin olemma olleet samoissa paikossa samaan aikaan.
Tuli muuten mieleeni että oltuani nyt parilla kirjamessuilla kuukauden sisällä olen tullut siihen tulokseet että pääosin kirjailijoiden tulisi ilmaista itseään kirjoittamalla, ei puhumalla.
Voi ei Johannes! Sut olis kyllä ollut mukava nähdä!
Niin, toisaalta monien olisi hyvä pitää vähän pienenpää ääntä, mutta siihen minä en ole kyllä mikään mitään sanomaan. Ja toisaalta taas oli ihan kiva kuulla sitä ääntäkin, sanoivat ne sitten mitä tahansa. Moni puhui kyllä oikein hauskojakin. Olivat siis oikein kiinnostavia, mutta kyllä Snellman- Ormaa riitti minuutti. Näin se vaan on. Ei voi mitään. Anteeks.
Lähetä kommentti