tiistaina, lokakuuta 16, 2007

Kuinka selvisin verenmyrkytyksestä viime tingassa

No tänä aamuna heräsin kun varvasta sykki aivan sairaasti, sillä se oli hyvin sairas varvas. Viikko sitten käytin hienostellessa yksiä kävelykenkiä, jotka noin periaatteessa ovat ihan normaalit nilkkurit, eivät siis mitkään piikkarit. Kärjessä on tilaa vaikka kuinka ja korkoa vain nimeksi. No eikö jumankauta minun käyrät varpaani hinkkautuneet niin toisiinsa, että rakko tuli keskivarpaaseen. Olen sitä siitä asti hoidellut, desinfioinut ja pitänyt jos jonkinlaista tuppoa varpaan välissä. Mutta ei tämä hellyys auttanut. Tänä aamuna se oli kuin grillattu prinssinakki siinä oikeiden varpaiden välissä. Ja sykytti niin, että heräsin ennen viittä. Enkä saanut unta, kun aloin kuvitella miten se legendaarinen punainen juova sieltä nousee nousemistaan ja viideltä olin aivan varma, että nyt se on myrkky sydäntä lähellä ja kuolo kohta korjaa. Siltä ainakin tuntui. Minä siitä nousin sitten jo aika kauhuissani ylös ja valot panin päälle äkkiä, että missä se juova jo on menossa. Ei sitä missään ollut. Varvas kyllä näytti niin rumalta, että hetimiten ryntäsin nettiin ja varasin ajan lääkäriltä aamuksi. Kenkien kanssa oli vähän ongelmaa, että mitkä mahtuivat jalkaan niin ettei tarvinnut joka askeleella ähkäistä. Junalle lähdin kymmenen minuuttia etuajassa.

Ja kas vain, niin oli fiksu nainen ja sanoi, ettei tämmöisiä näin pitkään saisi itse yrittää. Vielä tuohon antibiootti varmaan auttaa, se sanoi. Että ihan viime tingassa menin niin. En yhtään turhaan ollut taas hysteerinen. Sairaslomaakin olisin saanut, mutta nyt alkaa omastakin mielestä olla kiintiö täysi. Tulin sitten kotiin tekemään töitä ja laskemaan palkat. Ja tässä sitä ollaan onnesta soikeana, kun varpaassa on käärö, työt on tehty ja esseestäkin tuli vitonen!

_________________________________________________________________
Sivupalkissahan siis utelin, että josko joku jo olisi valmis robottia naimaan. No joo-o, yksi ei kyllä halunnut semmoiseen ryhtyä, mutta kyllä vastaajista 45 % piti sitä ihan hyvänä vaihtoehtona nykyiselle käytännölleen. 40% puolestaan ei ole nähnyt puutetta sen vertaa, että osaisi hyvää robottia arvostaa. Kahta koko kysymys pelkästään huvitti.

14 kommenttia:

Ensio E. kirjoitti...

Vitonen esseestä - uhrisi ei ollut turha.

SusuPetal kirjoitti...

Onnea vitosen edestä!

Elegia kirjoitti...

Kauhiaa! Onneksi hakeuduit hoitoon vielä, kun pääsee. Minulla eräissä lenkkareissa varpaat lähentelevät toisiaan ja muutaman kerran on tullut ihan rupi. Onneksi ei ole varpaat irronneet. Lenkkarit pistin vaihtoon.

Anonyymi kirjoitti...

Voihan varvas, tuota tuskin kukaan arvas.

keu

Ohari kirjoitti...

Hyvä sun vitonen! Ja kovasti myötätuntoa varpaalle (-sta?) ja anteeksi että vähän, sillee tosi vähän kumminkin hymyilytti, -- kun varvasta sykki aivan sairaasti, sillä se oli hyvin sairas varvas.

--KATA-- kirjoitti...

Mää olen aina ollut sitä mieltä, että hysterisointi on ihan aliarvioitua! Tässä se taas nähdään.

Onnittelut viitosesta.

Saara kirjoitti...

Eipä ollut turha, ei, Enskaseni.

Kiitos, Susu. Ja Elegia, joo, siis mikähän näistä varpaista näin käyrät onkin tehnyt. Lenkkareissakin voi just noin käydä.

No niinpä, keu. En arvannut minäkään.

Ohari, muakin rupes tuo just naurattamaan. Hitsi, omille jutuille on kyllä hyvä nauraa.

Niin, Kata. Justiinsa niin. Coolina kun olis vaan odotellut, niin ilman varvasta tässä kohta oltais.

--KATA-- kirjoitti...

Saara, sun pitää tulla lukeen mun blogia, niin huomaat miten coolina mä olen ollut viimiset 5 päivää. En ole voinut edes omaa plokia päivittää kun yritin olla epähysteerikkona. nyt voinkin sitten vapaasti taas hysterisoida kaikkea!

Saara kirjoitti...

Heh. No nih.

Prospero kirjoitti...

viime tingassa > viime tipassa - parempi?

tienpäällä kirjoitti...

Siis mitä, varasit lääkärille ajan netistä? Kaikkea ihmeellistä teillä siellä suuressa maailmassa sitten voikin tehdä!

Me oltaisiin kyllä voitu sopivasta summasta vaikka kahvitunnilla yksityispotilaan taksalla leikata samantien pois se koko varvas.

Saara kirjoitti...

Just joo, Prospero. Harmi. Tuli nyt käytettyä ihan väärää sanaa. Voi voi.

No juu, Tienpäällä! Olen alkanut käyttää yksityistä lääkäriasemaa.
Siis kun lähtee seitsemän junalla töihin, köröttelee sinne sen reilun puoli tuntia, menee töihin ja alkaa soitella ajanvaraukseen, joka terveysasemilla alkaa kello kahdeksan ja sattuu niin onnellisesti, että saa sille päivälle ajan, niin siinäpä köröttelisi taas reilu puoli tuntia junassa takaisin päin mennessä ja heti perään taas töihin mennessä. Ja kun junia kulkee puolen tunnin välein, niin hyvässä lykyssä molempiin suuntiin voi mennä tunti. Menee niin jumalattoman vaikeaksi, että olen ihan valmis maksamaan sen reilu 30 euroa siitä, että pääsen lääkäriin viiden minuutin kävelymatkan päähän. Ja näillä yksityisillä lääkäriasemilla nyt sitten on se nettiajanvaraus.

Maejja kirjoitti...

Niin kuiva aihe ja noin paljon numeroita sait! Onnittelut multakin :)

Hyvä kun et saanut verenmyrkytystä, tarvitsemme Saaran. Hengissä ja vaikkapa henkisenä, kunhan ei hengettömänä :o)

Terveisin: hengissäoleva, ehkä henkinen, ei hengellinen, Maija "aivot lahoaa" Mallikortti.

Saara kirjoitti...

Ehheh, kiitos Maija. Eikä lahoa.