Kuinka selvisin verenmyrkytyksestä viime tingassa

No tänä aamuna heräsin kun varvasta sykki aivan sairaasti, sillä se oli hyvin sairas varvas. Viikko sitten käytin hienostellessa yksiä kävelykenkiä, jotka noin periaatteessa ovat ihan normaalit nilkkurit, eivät siis mitkään piikkarit. Kärjessä on tilaa vaikka kuinka ja korkoa vain nimeksi. No eikö jumankauta minun käyrät varpaani hinkkautuneet niin toisiinsa, että rakko tuli keskivarpaaseen. Olen sitä siitä asti hoidellut, desinfioinut ja pitänyt jos jonkinlaista tuppoa varpaan välissä. Mutta ei tämä hellyys auttanut. Tänä aamuna se oli kuin grillattu prinssinakki siinä oikeiden varpaiden välissä. Ja sykytti niin, että heräsin ennen viittä. Enkä saanut unta, kun aloin kuvitella miten se legendaarinen punainen juova sieltä nousee nousemistaan ja viideltä olin aivan varma, että nyt se on myrkky sydäntä lähellä ja kuolo kohta korjaa. Siltä ainakin tuntui. Minä siitä nousin sitten jo aika kauhuissani ylös ja valot panin päälle äkkiä, että missä se juova jo on menossa. Ei sitä missään ollut. Varvas kyllä näytti niin rumalta, että hetimiten ryntäsin nettiin ja varasin ajan lääkäriltä aamuksi. Kenkien kanssa oli vähän ongelmaa, että mitkä mahtuivat jalkaan niin ettei tarvinnut joka askeleella ähkäistä. Junalle lähdin kymmenen minuuttia etuajassa.

Ja kas vain, niin oli fiksu nainen ja sanoi, ettei tämmöisiä näin pitkään saisi itse yrittää. Vielä tuohon antibiootti varmaan auttaa, se sanoi. Että ihan viime tingassa menin niin. En yhtään turhaan ollut taas hysteerinen. Sairaslomaakin olisin saanut, mutta nyt alkaa omastakin mielestä olla kiintiö täysi. Tulin sitten kotiin tekemään töitä ja laskemaan palkat. Ja tässä sitä ollaan onnesta soikeana, kun varpaassa on käärö, työt on tehty ja esseestäkin tuli vitonen!

_________________________________________________________________
Sivupalkissahan siis utelin, että josko joku jo olisi valmis robottia naimaan. No joo-o, yksi ei kyllä halunnut semmoiseen ryhtyä, mutta kyllä vastaajista 45 % piti sitä ihan hyvänä vaihtoehtona nykyiselle käytännölleen. 40% puolestaan ei ole nähnyt puutetta sen vertaa, että osaisi hyvää robottia arvostaa. Kahta koko kysymys pelkästään huvitti.