Ttse en ole koskaan vitosta saanut. Koulussa sain vain vitosesta ylöspäin ja yliopistossa paras tienattu arvosana on kolmonen. Se oli kyllä silloin kun paras mahdollinen oli kolmonen. Mutta siis onneksi olkoon Saara vitosen johdosta!
No, se onni on pelkkä fraasi, kyllähän me kaikki tiedämme, että olet fiksu ja viisas ja älykäs. (toisto on tehokasta). Itse asiassa onnella ei ole mitään tekemistä vitosten kanssa.
Työaikana se Vanahanen on siellä netissä s(e)ikkaillu niitä tussuja ja sussuja (susuja, eh!) ehtimässä, työaikana tietysti, elä nyt hölömöile, kotonahan se vuan tekköö ruokoo penskoille ja jatkuvata remppoo.
Mistee sinä sen tiijät? kokkeillu et kuitenkaan ou. - Syvissä vesissä ne isot kalatkii kuule melskoo. - Etkä sinä ou niitä aijan seipäitäkkään tarkkaan kuunnellu, ainaki esitän eppäilyni, luulisin, kai.
No niin. Se iski työpäivän ja päälle. Iltavuoroon se on mentävä. Maanataiksi piti tehdä se essee valmiiksi, joten kyllä tässä nyt se rima ropisee het silleen. Näkemiin.
No voi herranpieksut. Enhän minä menekään töihin. Olin jo junalle lähdössä, kun se yksi ihanainen työntekijä soitti, että pääseekin töihin. Nyt mun on pakko tuulettaa päätä ja lähdettävä lenkille. Kun ensin on ihan vapaafiiliksissä ja sitten se riuhtaistaan pois ja kohta se annetaan takaisin, niin ei tässä kyllä heti pysty mihinkään.
Ei musta ole mikään tulossa. Ihan todella. Susulla on musta vähän suuret luulot :), mutta ymmärtäähän sen, kun ollaan tavattu niin monesti. Ehheh. No oikeesti. Siis käsi sydämellä, en ole hakenut minnekään, enkä nyt ihan näillä näkymin vielä ole hakemassakaan, ennen kuin olen kouluni käynyt.
Pikku hiljaa tenttikammokin alkaa hiukan hellittää, koska pystyt koko ajan paremmin arvioimaan oman valmiutesi tentin suhteen.
Koskaan ei tietysti voi olla 100%:en varma tiedoistaan, mutta ei tarvi enää ikäänkuin astua "tuntemattomaan", kun on muutaman tentin suorittanut.
On sitten niitäkin (kuten Pentti Saarikoski), joita piinaa lähes pysyvä tenttikammo. Sellainen fobia häiritsee jo keskittymistä - sekä lukemiseen että itse tentin suorittamiseen.
* Itselläni ei ole ollut "mahdottomia" tenttejä kovin montaa. Logiikasta (ensimmäinen filosofian ja ylipäätään yliopistotenttini - 94) otin tyytyväisenä vastaan tyydyttävät tiedot (1), sillä mulle oli sen suhteen pääasia, että läpi menee. Ei käynyt edes mielessä korottaa.
Sitten ko. appron tenteistä tulikin peräjälkeen kuusi 3:sta (pari 3+ jopa!) ja yksi 2:en.
Kakkoseen olin todella tyytyväinen, sillä kurssin aihe: "tieto-oppi ja ontologia" oli yksi vaikeimpia, joilla koskaan olen ollut.
Luennoitsija/tentaattori oli Markus Lammenranta, jolta kysyin ihan piruuttani yhden luennon väliajalla, että "mitä ihmeen silmänkääntötemppua sä oikein yrität". Ja sitten naurettiin...eli löytyyhän tuota huumorintajuakin "käsittämättömyyksien" keskellä/ltä..;~)
* Yhteiskuntahistorian saralta löytyy Sediksenkin hyvin tuntema Eric Hobsbawmin 600 sivuinen teos 1900-luvusta - "Äärimmäisyyksien aika".
Kirja on oikein mukava lukea (lähes kaunokirjallista tyyliä), mutta sitä on helkkarin vaikea hahmottaa temaattisesti. Asiakokonaisuudet eivät tunnu aukeavan edes korkkiruuvilla. Sen vuoksi kyseessä on tenttijän painajainen.
Luin sen kahteen kertaan Suomen ja Maailmanhistorian Pikkujättiläiset jo aiemmin tentattuani - (niistä tuli täydet pinnat (3)), mutta edes korotusyritys ei tuonut tyydyttäviä tietoja parempaa arvosanaa. Enempää en yrittänyt. (Lähetin tentaattorille kiukkuisen kommentin tenttivastauksen yhteydessä;- en tiedä vaikuttiko arvosanaan :)
No - Sedis on todennut, että tuon kirjan suomennostyössä olisi kai pitänyt tehdä vielä "yksi kierros" (tai jotain siihen suuntaan). Eli käsistä päästetty suomennos on raakile(?)
37 kommenttia:
no, kukas muu? onneksi olkoon!
Wau, onnea! Viestintäähän se oli? Itte sain vain kolmosia kaikista... ei kun yksi kakkonenkin taisi olla.
Sä olet hyvä!
Mitä muuta odotit? Sinähän olet hyvä.
Mainiota. Tuleeko susta isona kulttuuritoimittaja vai mikä?
Onneksi olkoon. Minäpä tiedän, mikä Saarasta tulee isona! (joko laitoit hakemuksen sisään???)
Minä en ole koskaan saanut vitosia.
En minäkään, en nelosia enkä vitosia koskaan, pelkkiä ysejä ja kymppejä. Aika helppo Sysyltä, iso tietysti, häh häh hää.
Ah, kiitos Medis, Helen, Obeesia, Karpalo, Susu ja... mitäs toi setä nyt sanoikaan... jaa.
Nyt pitäisi tarjota jotain ystävällisislle vieraille. Mitä sais olla? Susu tarjoaa aina buranaa kun vaan pyytää.
Vähänkö olen täpinöissäni. En olisi kuuna valkeana uskonut.
Kiitos, kiitos. Saara on huippu, huippu... ai... onks tää vähän noloo...
Arvaa vaan, Wilhelmiina. Se riman korkeus tuli het mieleen ensimmäisen viiden sekunnin jälkeen.
Vitonen mahtavaa!
Ttse en ole koskaan vitosta saanut. Koulussa sain vain vitosesta ylöspäin ja yliopistossa paras tienattu arvosana on kolmonen. Se oli kyllä silloin kun paras mahdollinen oli kolmonen. Mutta siis onneksi olkoon Saara vitosen johdosta!
Ai Silja Orvokki, no ota sää mun kans ryyppy, kun noi muut ei kerta halua :)
Kyllähän minullekin kelpaa juoma. Luulin, ettätäällä on tarjolla vaan buranaa...
Skool Saara!
No nih. Minä jo ajattelin, että absolutistiko susta on tullu.
Onneksi olkoon. Olen tällä hetkeellä juonut niin monta olutta, etten keksi viisaampaa tapaa muistuttaa maallisen onnen katoavaisuudesta
Onneksi olkoon, Jussi, olusista :)
Taidan ihan sen kunniaksi ottaa yhden oluen. Mutta siis eihän se nyt hyvänen aika pelkkää onnea ollut... kuulkaas nyt.
No, se onni on pelkkä fraasi, kyllähän me kaikki tiedämme, että olet fiksu ja viisas ja älykäs.
(toisto on tehokasta).
Itse asiassa onnella ei ole mitään tekemistä vitosten kanssa.
Absolutisti! Hjuumor!
Ai te siis TIEDÄTTE JO? Hitsi.
Sori, oliko se salaisuus??? Siis kyllähän minä tiedän, kun kerran olen tavannut sinut in live flesh, mutta...saiko sitä kertoa muille?
Ei sitä kyllä olis saanu. Menee maine nääs.
Sytkärillä täältä valoaaltoja ja onnittelut :)
Minä olin siis todella tyhmä. Mutta senhän sinä tiesitkin, kun kerran olet tavannut minut in reality.
Vedän sanani takaisin. Hiiop! Nyt ei kukaan tiedä mitään!!!
Skool!
Saara tuntee tapani (;D) ja tietää, että olen aina halukas ottamaan ryyppyjä, joten
Kohottakaamme ryyppy Saaran vitoselle! Tulkoon tulevaisuudessakin vielä monia, monia vitosia. Skål!
Jeee! Onnea.
Ja tottakai sä sait vitosen, kun mä sen silloin kerran annoin sulle. :)
Ihan mahtavaa! Onnittelut Saara vitosesta! Minä en voi ryyppyjä ottaa kun oon töihin menossa...tai otanpa sittenkin..
-minh-
Onneksi olkoon, Saara. Sait ansiosi mukaan : )
A) siasta aikasempaan, kaikesta sitä palakkoo maksetaanki: http://www.iltasanomat.fi/viihde/uutinen.asp?id=1276207
Voi kiitos. Täällähän on vielä käynyt Antitätikin ja minä sammahdin ihan jo alkuyöstä.
Minh, ota toinenkin. Ei sitä muuten kestä :)
Ja kiitos, Louhi. Toivottavasti sain ansioni mukaan.
Kuule Setä, siis minusta ei ole ollenkaan varmaa, että tuosta olisi maksettu kenellekään palkkaa. Voi sitä netissä tavata vapaa-aikanakin.
Työaikana se Vanahanen on siellä netissä s(e)ikkaillu niitä tussuja ja sussuja (susuja, eh!) ehtimässä, työaikana tietysti, elä nyt hölömöile, kotonahan se vuan tekköö ruokoo penskoille ja jatkuvata remppoo.
Aha. No on se nyt kumma, että minulla ei mene tämä työaikatussukuvio jakeluun.
Sinälläänhän tuo netissä tapaaminen voisi kyllä kieliä siitäkin, ettei Vanhanen ole niin pökkelö kuin voisi kuvitella.
Pökkelö :-( Eikös se ole Euroopan seksikkäin mies, perkele. Kyllä häntäheikki Chirac miehet tietää, ja se vitun Bersusklooni safkat.
Vanhasessa on yhtä vähän seksiä kuin niitä näitä söpötellen jaarittelevassa aidanseipäässä.
Mistee sinä sen tiijät? kokkeillu et kuitenkaan ou. - Syvissä vesissä ne isot kalatkii kuule melskoo. - Etkä sinä ou niitä aijan seipäitäkkään tarkkaan kuunnellu, ainaki esitän eppäilyni, luulisin, kai.
No niin. Se iski työpäivän ja päälle. Iltavuoroon se on mentävä. Maanataiksi piti tehdä se essee valmiiksi, joten kyllä tässä nyt se rima ropisee het silleen. Näkemiin.
No voi herranpieksut. Enhän minä menekään töihin. Olin jo junalle lähdössä, kun se yksi ihanainen työntekijä soitti, että pääseekin töihin. Nyt mun on pakko tuulettaa päätä ja lähdettävä lenkille. Kun ensin on ihan vapaafiiliksissä ja sitten se riuhtaistaan pois ja kohta se annetaan takaisin, niin ei tässä kyllä heti pysty mihinkään.
Mä olen niin loukkaantunut kun kaiki muut tietää mikä susta tulee isona, mutta meikä ei. Mää ihan todella tahtoisin tietää ymmärräthän sää sen.
Ei musta ole mikään tulossa. Ihan todella. Susulla on musta vähän suuret luulot :), mutta ymmärtäähän sen, kun ollaan tavattu niin monesti. Ehheh. No oikeesti. Siis käsi sydämellä, en ole hakenut minnekään, enkä nyt ihan näillä näkymin vielä ole hakemassakaan, ennen kuin olen kouluni käynyt.
Pikku hiljaa tenttikammokin alkaa hiukan hellittää, koska pystyt koko ajan paremmin arvioimaan oman valmiutesi tentin suhteen.
Koskaan ei tietysti voi olla 100%:en varma tiedoistaan, mutta ei tarvi enää ikäänkuin astua "tuntemattomaan", kun on muutaman tentin suorittanut.
On sitten niitäkin (kuten Pentti Saarikoski), joita piinaa lähes pysyvä tenttikammo.
Sellainen fobia häiritsee jo keskittymistä - sekä lukemiseen että itse tentin suorittamiseen.
*
Itselläni ei ole ollut "mahdottomia" tenttejä kovin montaa.
Logiikasta (ensimmäinen filosofian ja ylipäätään yliopistotenttini - 94) otin tyytyväisenä vastaan tyydyttävät tiedot (1), sillä mulle oli sen suhteen pääasia, että läpi menee. Ei käynyt edes mielessä korottaa.
Sitten ko. appron tenteistä tulikin peräjälkeen kuusi 3:sta (pari 3+ jopa!) ja yksi 2:en.
Kakkoseen olin todella tyytyväinen, sillä kurssin aihe: "tieto-oppi ja ontologia" oli yksi vaikeimpia, joilla koskaan olen ollut.
Luennoitsija/tentaattori oli Markus Lammenranta, jolta kysyin ihan piruuttani yhden luennon väliajalla, että "mitä ihmeen silmänkääntötemppua sä oikein yrität".
Ja sitten naurettiin...eli löytyyhän tuota huumorintajuakin "käsittämättömyyksien" keskellä/ltä..;~)
*
Yhteiskuntahistorian saralta löytyy Sediksenkin hyvin tuntema Eric Hobsbawmin 600 sivuinen teos 1900-luvusta - "Äärimmäisyyksien aika".
Kirja on oikein mukava lukea (lähes kaunokirjallista tyyliä), mutta sitä on helkkarin vaikea hahmottaa temaattisesti. Asiakokonaisuudet eivät tunnu aukeavan edes korkkiruuvilla.
Sen vuoksi kyseessä on tenttijän painajainen.
Luin sen kahteen kertaan Suomen ja Maailmanhistorian Pikkujättiläiset jo aiemmin tentattuani - (niistä tuli täydet pinnat (3)), mutta edes korotusyritys ei tuonut tyydyttäviä tietoja parempaa arvosanaa.
Enempää en yrittänyt.
(Lähetin tentaattorille kiukkuisen kommentin tenttivastauksen yhteydessä;- en tiedä vaikuttiko arvosanaan :)
No - Sedis on todennut, että tuon kirjan suomennostyössä olisi kai pitänyt tehdä vielä "yksi kierros" (tai jotain siihen suuntaan).
Eli käsistä päästetty suomennos on raakile(?)
Jaah. No niin. Sillä tavalla.
Lähetä kommentti