Ahkeroinut vampirismin saralla
1 päivä sitten
torstaina, marraskuuta 16, 2006
Nyt kyllä...
Siis ymmärsinköhän ja kuulinkohan uutisista nyt ihan oikein? Finlandia-palkinnon esiraati valitsi ennätyksellisen 130 (?) kirjan joukosta 6 mielestään parhainta tänä vuonna julkaistua kirjaa. Missään ei sanota, milloin esiraati on saanut tehtävänsä aloittaa, mutta aikaa on kirjasäätiön ohjeitten mukaan vähintään kolme kuukautta, eikä se kai paljon enempää voi ollakaan, ainakaan osalla kirjoista, jotka ovat vasta syksyllä ilmestyneitä. Eli kolme raatilaista on lukenut 130 kirjaa kukin, mutta siis missä ajassa? Jos se olisikin se kolme kuukautta, se tarkoittaisi että he ovat lukeneet kaksi kirjaa päivässä ja ehtineet aloittaa jo kolmattakin. Minä vain ihmettelen tässä ääneen, että eikö niillä tosiaan sitten ole ollut muuta elämää koko aikana. Joka tapauksessa tämä on valtavan epäilyttävää.
Tilaa:
Lähetä kommentteja (Atom)
Tekstit
12 kommenttia:
Onkos tuo nyt mitään - Väyrynen luki Dostojevskin tuotannon kolmessa päivässä.
Ai niin. Siis väyrysteorian perusteella tuokin on tosiaan mahdollista. Minä vaan vielä mietiskelen sitä paljon hämmästeltyä julkistamispuhetta ja niitä kriteereitä, että aika haipakkaa siinä on silmämunat liikuskelleet tekstejä arvioidessa kuitenkin. Eipä sillä, etteivätkö olisi oikeassa, en epäile, mutta epäilen, että asiat on päätetty jo paljon ennen julkistamisia.
Jaa, kyllähän sitä joskus lomalla voi tulla luetuksi kaksi kirjaa päivässä, mutta ne on sitten oltava hyviä. Pidemmän päälle kävisi kyllä työstä, saakohan ne esiraatilaiset palkkaa?
Siinä nyt jo päättyneessä tv-sarjassa "Herkän iän hetkiä" tms. se aviomieshän joutui/pääsi johonkin kirjapalkintoraatiin ja nolasi itsensä raadin kokouksessa kun oli oikeasti lukenut joitain ehdolla olleita kirjoja ja esitti niistä mielipiteitä ;-)
Olisi kyllä mukava saada tietää miten tuo homma oikeesti toimii.
Tuskinpa raatilaiset lukivat kaikkia niille lähetettyjä romaaneja. Kunhan selasivat ja pistivät sivuun epäkiinnostavat. Esiraadin puheenjohtaja veti varmaan kotiinpäin, koska kaksi
kirjailijaa joita hän kääntää saksaksi, Tamminen ja Hotakainen, ovat ehdokaslistalla. Yksi nainenkin - kiintiöneekeri, kuten Alussa oli sana -blogin pitäjä sanoo - oli päässyt mukaan.
Mahdollista on myös kirjoituskilpailujen käytäntö, jossa jokainen saa 45 kirjaa ja kukin sitten valkkaa omasta pinkastaan kaksi mieleisintä. Siinäkin olisi urakkaa ihan älyttömästi.
Heh, Helen, vai oli mennyt ja oikeasti lukenut kirjoja, jösses :) Aika hauska. Pitäis joskus kyllä ihan katsoa telkkariakin.
Anita, joo, olet varmaan oikeassa. Kyllähän nämä jutut eivät ihan ilman kytkyjä mene. Olisipa naisillakin niitä kytkyjä vähän enemmän.
Niin, onhan se mahdollista, Karpalo tuokin. Se ei vain sitten enää ole demokraattista, vaan yhtä ykisnvaltiaspuuhaa, kuin sen parhaimmankin valitseminen sitten. Mutta eipähän tuo ole kyllä muutenkaan ihan ok.
Hienoa että K. Westö saa Finlandian.
99 Tervo rummutti niin paljon Hyryn Nobe... eikun Finlandiaa ettei Hyry sitä edes saanut, eikä Tervo.
Jos saisin lukea kirjoja työkseni, kyllä ainakin kolme menisi päivässä. Tuli joskus loma-aikaan testattua, kaksi kirjaa meni kevyesti. Eikähän kaikkia edes tarvitsisi lukea, jos tuntuisi ällöltä, jättäisi lukematta loput.
No niin, siinä se tuli, ei olisi minusta arvostelijaksi, heti jättäisin tyhmimmät pois.
Kuvassa näkyvän laatukirjan lukemiseen menisi kyllä aikaa paljon, sillä on pakko lukea vähintään kahteen kertaan yhdeltä istumalta...
Ja tässä vielä puuttuva "se".
Tervo parka. Sillä ei ole tarpeeksi kavereita oikeiella paikoilla.
Kyllä sitä ihmisellä on tapana heivata tyhmät pois, Satujatar. Ja ihmisiähän nekin tietty ovat. Voi voi.
Hehe, JPK. Niin justiinsa. Tuo kuva on nettisivuillakin (tai ainakin jokin versio niistä). Täytyy yrittää tehdä näitä Kariston kirjailijoita vähän tunnetuimmiksi.
Andrzej Lepper
Roman Giertych
Darmowa bramka sms
Iguana
Śmieszne filmiki
Lähetä kommentti