perjantaina, marraskuuta 17, 2006

Jalot teot jäänevät tältä illalta

Töistä lähtiessä päätin, että minäpä se kotiin päästyäni lasken palkat, siivoan ja alan kirjoittaa esseetä tulevaisuuden journalismista digi- ja Internetaikakaudella tässä bloggaamisen ohessa. Joo-o. Mistä näitä jaloja ideoita minulla aina riittääkin? Sohvalle kun pääsin, niin ylös enää en. Pari päivää on tullut tehtyä töitä vähän transsissa ja selkä menee aina lakkoon sen jälkeen, kun sitä ei ole otettu tarpeeksi huomioon. Ihan jumissa ollaan, mutta kyllä täältä taas noustaan. Tähän raahauduin jotenkuten parin tunnin elpymisen jälkeen. Jalot teot jäänevät tuonnemmaksi. Ennustan, että huomiseksi, mikä ei tietenkään mitään oraakkelin taitoja vaadi, kun kerran on pakko, niin on pakko. Tietty jos olisi ennustaja, niin voisi ennustaa itselleen jotakin hauskempaa; rakkautta ja ihanuutta. Tätini muuten näkee enneunia (ei vastaväitteitä, se on todistettu juttu), ja se on minusta valtavan stressaavaa. Toisaalta mitä väliä sillä on, tietääkö jonkin asian tapahtuvaksi vähän ennen kuin se tapahtuu, kun ei siitä tiedosta sillä tavalla hyötyä ole. Tapahtuu mikä tapahtuu. Tapahtuu se vaikka näkisi siitä ensin untakin. Mutta ei minulle. Olen odottanut sitä unieni miestä tuomaan niitä kenkiä, vaan eipä ole kuulunut, ei näkynyt. Että siinä mielessä.

16 kommenttia:

Anonyymi kirjoitti...

Ai se tätikö joka työnteli sua kun sulla oli se häntä?

Saithan sinä jo kengät. Vieläkö muutakiin pitäs suaha? Vai pitäskö nekkiin olla lasista? - Sillon sillä Reiskalla niitä kiireitänsä.

Saara kirjoitti...

Öö, setä, se täti joo.

Mitkä kengät minä muka olen saanut? En mitään. Lasikengät olisivat eri epäkäytännölliset mullen. Ei ei. Vai on Reiskalla kiireitä :)

Anonyymi kirjoitti...

Ei se muista ees uniaan. "Lahjoja sateli ja minusta tuntui, että olin vähän ahne. Kengät ainakin sain. Välillämme sattui myös kiihkeä episodi, jonka jälkeen mies ilmoitti pahoilla mielin lähtevänsä pois."

On sillä.

Saara kirjoitti...

Niin mutta hei oikeesti! Haloo, setä. Herää.

Saara kirjoitti...

Mulla se on tänään ihme tuuri/?. En taida kommentoida enää ketään tänään. Ei ne mene läpi betabloggereissa eikä vuodatuksissa. Olkoot. Mokomat. Pyh.

Anonyymi kirjoitti...

Voe helvetti! Kengittäkö sinä raukka töissä ramppaat, nyt kerräys käyntiin, että suahaan Saaralle kengät!

Anonyymi kirjoitti...

Miedän äitikin näkee enneunia ja sairastuu tietämättään jos joku sukulainen on hengenvaarassa. Tämä on moneen kertaan nähty. Luojan kiitos tämä piirre ei ole periytynyt, vaikka lapsena olisikin haluunut olla meedio ja noita.

Saara kirjoitti...

Olisihan siinä puolensa olla noita, meinaan jos olisi oikein hyvä noita. Ettei tarttis tehdä oikeita töitä. Mutta mun täti just näkee aina edeltäkäsin kun joku kuolee, enkä tiedä, onko siitä kyvystä varsinaisesti mitään iloa. Siksi en lapsena ollut kovin innostunut meedioksi ryhtymisestä.

Anonyymi kirjoitti...

Mä nään kanssa. Ihan totta! Mä olen nähny vaikka kuinka monen ihmisen kuoleman etukäteen, sairastumisia en kyllä, se oliskin vilskettä. Ja Saara ei ala vinoilla ku kerrankin, pöh...

Saara kirjoitti...

Hahaa... meijän setä on oraakkeli. Voi vitsi. Oikein varsinainen henkimaailman kultapoju. Hihhiihh. En vinoile.

Anonyymi kirjoitti...

Tai ei ne ole unia, vaan joku välähys vaan joka tapahtuu valveilla.

Anonyymi kirjoitti...

Minä arvasin ettei se pönttö ossoo... PYH!!

Saara kirjoitti...

Vai että välähdys valveilla. Sullahan niitä välähdyksiä piisaa :=

Saara kirjoitti...

Tuli Hitlerin viikset tolle hymiölle vahingossa. Piti ihan hymyillä vaan :)

Anonyymi kirjoitti...

Tahallas sinä sen teit, senki ketku. Ääääääääääää...

Saara kirjoitti...

Eeenkä tehny. Äääää.