tiistaina, maaliskuuta 14, 2006

Tämä ei ole mikään kirjoitus

Että ottaa pattiin taas. Koko päivän on ollut muka hemmetisti asiaa tänne. Töistä lähtiessä tuntuu het siltä, että nyt tekee mieli kirjoittaa, pakko päästä pärettämään. Junassa tuskin pysyn nahoissani. On jo niin paljon kertynyt kaikenlaista. Niin kuin jokin elukka olisi lähdössä juoksukilpailuun. Sitten kun astun kotiovesta sisään, kaikki into lässähtää. En ymmärrä. Niin kuin mitään ei olisi ollutkaan. Pelkkiä tyhmiä mitäänsanomattomia aiheita, turhaa räpellystä... mitä minä oikein ajattelin!

Tätä läppäriä en uskalla ottaa mukaan töihin, unohtaisin sen junaan tai joku unohtaisi sen mukaansa... ja kotona kersat saisivat slaagin, kun hautoisin konetta kaiken päivää mukanani. Kynällä ei junassa kirjoittaminen oikein tahdo luonnistua, varsinkaan jos joku istuu vieressä, sitä kirjoittaa kuin teinityttö päiväkirjaa. No kai tämä pian ohi menee. Nyt on vain mennyt aika hemmetin pitkään. Näen jo unia, missä kirjoitan. Ensin näin kyllä unen, että laitoin astianpesukoneeseen öljyä. Se on kuulemma jokin trendi, isävainaa kertoi.

Siellä on muuten bussin kokoinen mainos rautatieaseman sisäpihalla, jossa lukee, että Heli Laaksosen uusi runokokoelma Sulavoi ilmestyy tällä paikalla 23.3. kello jotain. Ja sitten siinä on lehmän kuva ja jotakin puhetta kikatuksesta. Siis ihan todella sieltä katosta roikkuu sellainen mieletön lakana. Se ei kyllä ole Turun laiturin kohdalla, mutta kaipa sillä jokin syy on ilmestyä siinä Ouluun ja Joensuuhun lähtevien junien kohdalla.

7 kommenttia:

reiska kirjoitti...

Joo, siitä tuli telkkaristakin ohjelma. - No ei siitä kirjasta kun siitä Helistä. Sillon oikein ohjelmatoimisto joka hoitaa sen kiertueet... sulavoi, sulavei. Hei Saara, siinä on hyvä runoilija, kustantajakin uskoo sen substanssiin noin vitusti! Tällasia runoilijattaria enemmän, eikä mitään vitun tekotaiteellisia hippisönkköjä, prkl!

Saara kirjoitti...

Montako laaksosta luulet tähän maahan mahtuvan?

Siitä huolimatta täältä puuttuu yksi hippisönkkö, jota voisi markkinoida ja hypettää. Julkkishippejä ei ole. Pitäisi kyllä olla.

reiska kirjoitti...

Yks, yks laaksonen, ja yks taapermanni, ei muita, kotro menee ihan hyvin hipistä ku se opettaa Räsäsen Ransuaki.

Kirsti kirjoitti...

No siis mun mielestä voisit ihan hyvin tehdä käsin muistiinpanoja johonkin suloiseen pikku kirjaan. Niin minäkin aina teen junassa ja bussissa. En minä kyllä koskaan käytä niitä muistiinpanoja juuri mihinkään, mutta se ei olekaan se pointti. Pointti on näyttää tyyriiltä ja taiteelliselta ja omaan maailmaansa vaipuneelta. Se on hienoa.

Saara kirjoitti...

No joo, siis olenhan mä muistiinpanoja välillä tehnyt, mutta ei niillä koskaan mitään tee. Musta olis muuten hienoa näyttää välillä ihan normaaliltakin.

Ohari kirjoitti...

Mä naputtelen silloin tällöin kännykkään lyhyesti aiheita. Yleensä niistä ei jälkeenpäin ota pirukaan selvää. Nuoret miehet? Parisuhteellisuuksista? Kuukausihuolto? Äh. Joskus olen myös sanellut samaiseen laitteeseen, mutta jälkihäpeä niistä pälätyksistä yleensä on niin suuri, että paria sekuntia enempää en pysty kuuntelemaan. Hyviä aiheita, ihan niitä parhaita ja kaikkein suurimpia, leijuu siis perässäni vanana. Ihan varmaan, juu.

Saara kirjoitti...

Kännykkään? Ei ole tullut mieleenkään! Jälkihäpeä on varmaan... hui. Voisin kuvitella.Pitäisiköhän ihan kokeilla.

Ongelma ei nyt sinällään ole viime aikoina ollut huonossa muistissa, vaan jotenkin tuo kotiovi väljähdyttää kaikki aiheet.