tiistaina, maaliskuuta 07, 2006

Liika on aina liikaa

Kai tässä on taas tartuttava itseään niskasta kiinni ja otettava sanoistaan vastuuta. Sunnuntainen kommenttini liioista kirjoista on lähinnä aiheuttanut tunteellista pohdintaa (*no ei kyllä täällä tietenkään) siitä, miten jokaiseen makuun on oltava tarjolla kirjaa eikä kirjan laatua voi kukaan mennä etukäteen määrittelemään. Mistä tahansa opuksesta voi kuoritua menestys! Just. Myös kustantamoista, kirjapainoista ja kirjakaupoista ollaan oltu huolissaan, en kyllä ihan heti ymmärrä miksi, koska kyse on juuri niistä kirjoista, joita kukaan ei osta. Tilaahan ne kaupoissa vievät niiltä kirjoilta, joita kenties ostettaisiin, jos ne olisivat paremmin esillä.

Toki jokaiselle onkin oltava tarjolla jotakin, mutta nyt taitaa tunteet ottaa järjestä vallan. Jotenkin minusta tuntuu, ettei monikaan taida yhtään tajuta, miten paljon nimikkeitä todella on liikenteessä, onhan jokaikisen harrastajakirjoittajan tai viulunsoittajan tai minkä hyvänsä pahkataiteilijan haaveena on saada se nimi sinne kuolemattomien kirjailijoitten joukkoon. Jokainen on nykyään monilahjakkuus, niin kansanedustaja kuin nyrkkeilijäkin, näyttelijöistä nyt puhumattakaan. Kirjoja tehdään vaikka mistä aiheista! Runokirjoja on myynnissä satoja erilaisia, on antologioita, erilaisten teemojen (rakkaus, yksinäisyys, lapset, äidit, isät, papat, mummot, koirat, kissat, kattilat, unet, lohtu, kohtu...) ympärille kyhättyjä paksuja pumaskoja, on pieniä sarjoja, on isoja sarjoja, on vaikka minkälaista runoteosta, jotka eivät edes hyllyihin mahdu, mutta kun on niin paljon hyviä runoilijoita ja jokaiselle on tietenkin annettava mahdollisuus nousta kärkikastiin. Just.

Muistelmat ovat yksi suuri tilkkutäkki, on sotamuistoja, muistoja lotista, autoista, maitolaitureista, roskiksista, kaikenlaisista ammatintaitajista, matkamuistoja, muistoja ensirakkauksista, kummallisimmista tapahtumista, postimerkeistä, kengistä, pitäjistä, helvetti markkinapäivästä!.. voi luoja, niitä on valtava määrä. Rakkausromaaneja on luonnollisesti todella paljon! Jännäreitä tursuaa joka tuutista ja samat tehdään kohta pokkareina. Kotimainen romaani pysyy jotenkuten hallinnassa, samoin käännöskirjallisuus. Keittokirjojen määrää ei edes pysty hahmottamaan. Kyllä meillä riittää niin pirusti marttaa loihtimaan jos jonkinlaista ruokaa. Samoin psykologiaosastot ovat täynnä toinen toistaan nerokkaampia elämänoppaita... ei näitä kaikkia alueita hei edes kannata luetella. Ikään kuin kirjan tekeminen olisi jokaisen täytettävissä oleva unelma.

Vielä siis ammatti on arvossaan, mutta kuinka kauan tällä menolla kirja pitää arvonsa, kun joka toinen kyhää kirjan? Ehkä se onkin ihan hyvä, että kirjailijan ammatti kokee inflaation. Ehkä kaikki taideammatit kokevat sen hyvinkin pian. Onhan kuvataiteessa vähän samaa trendiä, kun playboymalli kirjoittaa ensin pari kirjaa ja pistää sitten pystyyn taidenäyttelyn. Jokainen voi toteuttaa unelmansa, oli siihen sitten kykyjä tai ei. Itse asiassa tämä voi olla ihan tervettäkin, että saadaan vanhan polven kirjailijoittenkin jalat maahan. Ammattitaitoa ei enää niin hirveästi muillakaan aloilla arvosteta, tärkeintä on kokemusten shokeeraavuus ja ihmisten sosiaalipornoisen nälän tukahduttaminen. Sekä tietenkin sen oman eri hienon nimensä saaminen kirjan kanteen. Laatua minä en lähdekään määrittelmään, sillä myyntiluvut eivät pelkästään ole laadun tae. Pikemminkin päinvastoin. Ongelma lähtee sieltä, että kirjat ovat todella marginaaliporukan ajanvietettä eikä ostovoimaa tahi kiinnostusta riitä jokaiselle läpyskälle. En minä ole siihen syyllinen, että näin on. Minä vain kerron sen. Terve itsekritiikki olisi tarpeen aina, kun tuntuu siltä, että se oma kirja pitää saada kustannettua hinnalla millä hyvänsä. Vaikka se sitten vaatisi pari alastonkuvaa keskiaukeamalla.

Teoksia on niin paljon, ettei kukaan enää löydä niiden tuhansien ja taas tuhansien kirjojen joukosta mitään ostettavaa. Asiakkaalla menee sormi suuhun ja tuskanhiki nousee otsalle, kun pitäisi päättää mihin kirjaan ne useat euronsa sijoittaisi. Lääkkeeksi Häiriöklinikalla tarjottiin kaiken kattavaa kirjallisuuslehteä, mikä ei ole yhtään huono idea. Se kaikenkattavuus vain voi jo olla mielipuolinen suunnitelma.


* Periaatteessa tämä sama liikailmiö koskee blogejakin. Niitä on niin paljon, ettei kaikkiin voi enää ottaa mitenkään kantaa, vaan sama keskustelu kannattaa aloittaa siinä omassa ihqussa blogissa... onhan sillä enemmän lukijoitakin. Tämä ihan lämpimästi sanottuna ja kenties jonkinlaisena esimerkkinä siitä, miten ihmiset toimivat.

28 kommenttia:

Kirsti kirjoitti...

Ai kun sitä ollaan nyt lämpimällä tuulella. Ja paljonkos sitä kuumetta tänään olikaan?

En tiedä miksi minä en osaa kantaa huolta siitä että kirjoja on niin paljon ja kirjailijan ammatti kokee inflaation. Ilmeisesti minä en vaan halua ajatella tuota asiaa, koska jos minä ajattelen niin mihin se minut johtaa? mitä hyvää elämääni tulee sitä kautta? Jos lopetan kirjoittamisen kuka siitä hyötyy? Minä nyt vaan painan laput silmillä menemään niin kauan kuin tulee seinä vastaan ja annan kirjakauppiaiden ruikuttaa.

Saara kirjoitti...

Heh, juu, just niin tuossa kirjoituksessa sanottiin, että Kirstin pitää lopettaa kirjoittaminen ja maailma pelastuu.

Lukemaan ei varmaan enää kannata opetellakaan.

Tämä meni ihan nappiin. No niin. Hajaantukaa. Täällä ei ole mitään nähtävää eikä pahoja asioita kirjailijoitten herkille silmille.

Aa tuti lulla.

Kirsti kirjoitti...

No en minä nyt sillai kuvitellut, että minun pitäisi se kirjoittaminen lopettaa, mutta joidenkin ilmeisesti pitäisi jotta kirjatulvalle saataisiin loppu. Onhan se tietenkin kauheaa että kirjoja on liikaa jne, mutta siis ihmettelin vaan tässä ääneen että miksi asia ei tosiaan minua vaivaa, vaikka Kirjailijaliiton puheenjohtajakin on ollut niin kauhistunut, kuten toisaalla totesit.

J. Hulkko kirjoitti...

Nämä ovat olleet mielenkiintoisia pohdintoja, kiitos aiheen esille ottamisesta ja selkeistä mielipiteistä kaikille osapuolille.

Missään kommenteissa ei ole sattunut silmiini pohdintaa kirjojen hintojen suhteesta tähän kirjakauppojen "ongelmaan" (lainausmerkeissä siksi, että esimerkiksi jostain toisesta näkökulmasta runsas nimikemäärä voi olla myös kirjakauppojen etu).

Auttaisiko alempi hinta nopeampaan ja kattavampaan kiertoon? Pienentäisikö korkeampi hinta kaupoissa tarjolla olevien nimikkeiden määrää? Ovatko kirjailijoiden saamat palkkiot suhteessa pienentyneet eli rakentuuko hinta liikaa muille kuin kirjoittajalle menevästä osuudesta?

Minä en tiedä, kunhan kyselen.

Anonyymi kirjoitti...

Noo ehkä täytyy toivoa, että ihmisten mielenkiinto kohdistuisi tulevaisuudessa enemmän vaikkapa srjakuvakirjojen tekemiseen (blogien ja mp3 ja cd-dvd:ien polttamisen ohella, ja samalla voitaisiin harkita kirjojen polttamista mikä ilmeisesti onkin kohta todellisuutta fundamentakismin ...). Sarjakuvien tai jopa pilakuvien piirtäminen tuntuu niin hitaalta ja työteliäältä puuhalta, että kirjojen määrä sillä keinoin pienenisi ja myös mahdollisesti takaisinkytkennän kautta.

tv Moca

Jenni kirjoitti...

Kirjastontätitä olen kyllä ainakin osittain samoilla linjoilla Saaran kanssa. Etenkin omakustanteina julkaistaan joitakin todella mielenkiintoisia ja myriadeittain todella epäkiinnostavia teoksia jonkun janakkalalaisen kääpätaiteilijan elämästä... Enkä hanki kirjastoon enää ensimmäistäkään aforismikokoelmaa teemalla "Elämä, maailmankaikkeus ja kaikki."

JPK kirjoitti...

Ei muuta kuin rauhoitetaan kirjakaupat niille kirjoille, joita Kirjailijaliiton jäsenyydellä sertifioidut kirjailijat ovat kirjoittaneet.

Jäljelle jäisi viitisensataa kynäilijää, joiden tuotteita kirjakaupat edes ottaisivat vastaan. Loput voisi tuupata vaikka johonkin markettiin, niissähän on lääniä vaikka muille jakaa.

SusuPetal kirjoitti...

Voisiko ajatella niin, että lisääntynyt blogien määrä poistaisi painetta saada tuotoksena julkaistua kansien välissä ja näin ollen ihan jokainen ei haaveilisi oman kirjan julkaisemisesta?

Jos ajattelen esim. SusuPetalin tarinoita, niin voisihan olla, että kirjoittaisin niitä vain pöytälaatikkoon ja yrittäisin saada riittävää sivumäärää valmiiksi kokoelmaa varten. Vaan näinhän en tee, sen sijaan pidän blogia, jossa julkaisen tarinat, tavoitan lukijoita ja saan suoraa palautetta tekstistäni saman tien. Miksi haaveilla kirjasta, jota ehkä myytäisiin 50 kappaletta väkipakolla sukulaisille ja naapureille kun nyt blogiani lukee muutkin kuin sukulaiset, naapurit eivät tiedä:)

anonymous kirjoitti...

15 vuotta sitten kirjastoihin hankittiin 2,5 miljoonaa kirjaa, nyt enää 1,5 miljonaa. Se on fakta. Nuorten lukuhalut ja -taito on vähissä, ei kirjoja kukaan kohta enää lue. Se on vaan se pakollinen joululahja vielä toistaseks, ja sitten ei enää sitäkään. Enemmän kun kirjoihin hukkumista mä pelkäisin hukkumista digitaaliseen mömmöön.

Saara kirjoitti...

Niin, Kirsti, minä sitä ajan sillä tulvalla takaa, että se vie siltä kirjailijan ammatilta sen ammatin arvostuksen aika minimiin.

***

Jaa-a, Hulkko, itse kun myyn kirjoja vain alehinnoilla, niin en osaa tuohon sanoa mitään muuta, kuin että ei siitäkään oikein apua ole. Eikä runsas tarjonta välttämättä takaa sitä, että kirjoja menisi enemmän. Se sekamelska on mahdoton kahlata läpi ja niinpä asiakas tarttuukin helpoiten siihen kuuluisan kirjailijan kirjaan.

Mutta kyllähän kirjat kaupoissa aika hyvissä hinnoissa ovat ja niilläkään tuloilla eivät oikein kirjailijat tule toimeen. Toki jos kirjailijoita olisi edes hieman vähemmän, niin silläkin työllä alkaisi ne loput kenties elää.

***

Heh, Moca, just tänään listoja selatessa ajattelin, että herrasiunaa ja varjele, miten paljon sarjakuviakin on olemassa, joista kukaan ei mitään tiedä.

***


Hahhah, Jenni! Älä muuta sano. Myös sitaattikokoelmat "viisaita ajatuksia" voisivat haihtua ilmaan.

***

JPK, aika raju veto. Hyvin kärjistetty.

***

Just Susu Petalin kohdalla tätä kirjoitusta olisi pitänyt harkita hieman pidempään. :) En tietenkään tarkoittanut kaikkia harrastelijoita. En varsinkaan sellaisia, joilla on substanssia vaikka muille jakaa.

***

Digitaalinen mömmö on sekin aika runsaslukuista. Toisaalta niin kuin Susukin tuossa edellä sanoi, se auttaa osaltaan hieman purkamaan sitä painetta, joka niillä tuhansilla pöytälaatikkokirjoittajilla on saada tuotoksensa esille. Parempi se päin kuitenkin on.

Kirjastoihin hankitaan kirjoja vähemmän sen vuoksi, että niillä on vähemmän rahaa kirjoihin. Ei sen vuoksi, että kirjoja olisi vähemmän. Mutta toki se on selvitäkseen tehtävä sellaisia hankintoja, jotka luovat kirjastoillekin käyttökapasiteettia lisää. Vaikea aihe. Marginaaliporukkaa se kuitenkin on, joka esimerkiksi runokirjoja lukee.

SusuPetal kirjoitti...

En minä mitenkään kokenut, että tässä nyt nimenomaan itkettäisiin minun blogini takia, vaikka niitä onkin nyt kaksi:) Ei, kun ihan oikeasti aloin miettiä, että kun blogissa voi muistella menneitä, kirjoittaa viisaita ajatuksia, tarjota reseptejään muille ja niin edelleen ynnä muuta, niin voisiko todellakin olla mahdollista, että paine saada ne omat muistelmat, elämänkokemukset ja ahdistuspäiväkirjat julkaistuksi kirjana vähenisi?
Jotenkin uskon ainakin vähän siihen mahdollisuteen.

Saara kirjoitti...

Kyllä se ihan mahdollista on, mutta epäilen, että monilla on kuitenkin se haave jäädä historiankirjoihin suurempi kuin kirjoittamisen tärkeys.

anonymous kirjoitti...

Sitä juuri yritin selittää: että paljojen kirjojen ongelma ratkeaa vähitellen itsestään. Kirjastojen toimi on jo nyt toinen kuin mitä nimi kertoo. Kohta siellä ruvetaan myymään suklaata niin kuin posteissakin. Kirjoja ei lue kukaan, osta kukaan, kirjailijoita ei tarvita eikä kirjakauppiaita. Paitsi jos kirjailija haluaa siirtyä sen digitaalisen mömmön tuottajaksi ja kirjakauppias myymään sitä suklaata ja kortsuja.

Saara kirjoitti...

En mä tiedä ratkeaako se itsestään. Nythän niitä vasta on alettu kouluttaa. Jaa-a. Aika kovapäistä porukaa kyllä.

SusuPetal kirjoitti...

Täytyy kyllä sanoa, että en näe tuota digitaalista mömmöä uhkana kirjallisuudelle, joten ehkä siellä kirjastossa/kirjakaupassa myydään tulevaisuudessa sentään suklaatiskin alta kovakantista.

reiska kirjoitti...
Blogin hallinnoija on poistanut tämän kommentin.
reiska kirjoitti...
Blogin hallinnoija on poistanut tämän kommentin.
reiska kirjoitti...
Blogin hallinnoija on poistanut tämän kommentin.
Saara kirjoitti...

Sori Reiska. Pakko poistaa sun hienot mainokset, mutta kiitos. Kaunis ajatus. Mutta se mun nimi näkyy siellä.

Anu kirjoitti...

Saara: "...monilla on kuitenkin se haave jäädä historiankirjoihin suurempi kuin kirjoittamisen tärkeys."

Minäkin epäilen, että tuo on totta. Useammin nimittäin kuulee jonkun kertovan, että hän haluaisi kirjoittaa (ja julkaista) kirjan kuin että hänellä on tarina, josta voisi vaikka tehdä kirjan.

Toistaiseksi vielä paperille painetun kirjan julkaisseella henkilöllä on erityistä statusta, kirjailijan titteli. Muistan näillä areenoilla joskus puhutun, kuinka vastaava englanninkielinen titteli on armeliaampi - "writer" voi olla sekä julkaissut että julkaisematon.

Ja mitä digitaaliseen mömmöön tulee, senkin seasta voi löytää muotoja, jos oikein keskittyy. Ja tulevaisuudessa se noussee merkittävämmäksi tekstin välittäjäksi kuin paperille painettu kirja.

Anonyymi kirjoitti...

Just! Mutta kun tämä digitalisoituminen on vasta ihan vauvan töppösissä. Suomalaisten blogienkin hahmottamisessa alkaa jo olla vaikeuksia, se käy osapäivätyöstä . Ja sitten kun joka toisella on oma podcast, radio- ja tv-asema netissä niin kyllä siinä saa tosissaan hahmottaa. Päälle sitten se kirjallisuus ja musiikki ja kuvataide jne. joka tulee nettiin kanssa. Eikä me nyt oikein vielä osata tietääkään mitä kaikkea tämän digin kautta voidaan tehdä.

ill. kirjoitti...

(en jaksa lukea kommentteja)
juuri tämän takia mietin että miksi kirjotan, eihän tekstini kiinnosta ketään (=suurta yleisöä), eikä siksi ole lainkaan kannattavaa, miksi siis elätellä turhia toiveita? on niin paljon parempia kirjoja olemassa ja kirjotetaan par'aikaa, ja niin moni hyvä kirja hautautuu pölyyn jota suuressa määrin liikkuva roska nostattaa.. äh tämä on ihan tyhmä kommentti, menenpä tästä kirjottamaan sitä samaa kurjaa tekelettä..

ill. kirjoitti...

ach mist. poista tuo edellinen jooko?
O.O

Kafkakoski kirjoitti...

Saara! Anteeksi tällainen postaukseesi ja keskusteluun liittymätön kommentti, mutta halusin onnitella sinua!

Kokeilin huvikseni Googlessa hakusanoja "maailman paras bloggari" (ilman noita lainausmerkkejä), ja ensimmäiseksi hakutulokseksi tuli tämä Saaran blogi.
:-D

Saara kirjoitti...

Hehhehhee... kiitti, Kafkakoski. Varmaan kyseessä on jokin... ironinen keskustelunpätkä.

***

Joo, just näin, Anu. Kyllä minäkin uskon siihen, että digitaalista tekstiä aletaan arvostaa enemmän... mutta siihen kyllä taitaa mennä tovi. Jos toinenkin. Ja varmaan juuri se ähky vaikeuttaa tässäkin suhteessa. Sikäli että kyllähän tämä blogeissakin on nähtävissä, ettei sen välttämättä tarvitse olla kovinkaan kiinnostava tai hyvin kirjoitettu ollakseen number one.



***
ill, älähän nyt. Minusta se oli hyvä kommentti. Oletko ihan tosissasi, että poistaisin sen? Kysehän ei edes ole siitä, että onko jokin toinen jotakin toista parempi. Jos myynti tapahtuisi paremmuusjärjestyksen (siis minun keksimäni) perusteella, se joka tapauksessa olisi aika päälaellaan.

***

ill. kirjoitti...

en muista enää mikä oli ajatukseni tai mielipiteeni tähän asiaan. että sikäli sillä ei enää ole merkitystä O_o

Anonyymi kirjoitti...

its here

phentermine search
phentermine
tramadol
cialis

Anonyymi kirjoitti...

Phentermine
Phentermine search
Ringtone search
Tramadol
Phentermine
cialis