keskiviikkona, toukokuuta 16, 2007

Sairaskertomus

Eilen illalla selkää alkoi tuikkia. Sohvalta ylös kampeaminen alkoi käydä tuskallisemmaksi illan edetessä. Sitä aina välillä sattuu ja oletin, että selkä on aamulla kunnossa. Vaan kellon soidessa totuus tuikkaa selkähermoon, enkä pääse sängystä omin avuin ylös. Tuska pistää parahtamaan ja työntää kyyneleet silmistä. Kävellessä se nöyryyttää niiamaan, pahimmillaan polvistumaan. Jalat lähtee alta. Kuljen seinistä tukea ottaen, vedän itseäni eteenpäin pitkin naulakoita, sohvan selkämystä ja tuolin selkänojia. Käytän pyörillä kulkevaa konttorituolia rollaattorina. Sain käytyä suihkussa, mutta lapset pukivat päälleni, laittoivat läppärin keittiön pöydän ääreen ja asettivat ruokatarvikkeita jääkaappiin sopivalle korkeudelle. En uskalla mennä makaamaan, koska en pääsisi enää ylös, enkä pysty kunnolla kävelemään. Seisominen onnistuu ja istuminen, mutta seisomaan alkaminen ja istumaan meneminen ovat kovan työn takana. Vessassa yksin käyminen arveluttaa. Lääkäri on vasta iltapäivällä. Iloinen vastaanottoapulainen heilautti luurin toisessa päässä kättään ja pulputti: Varmaan kuule noidannuoli vain. Tiedän, ettei se ole. Siellä on taas hermo puristuksissa välilevyn välissä. Johan sen kanssa oli pystynytkin elämään jo monta vuotta melkein normaalia elämää. Pahinta tässä tietenkin on se, että töistä on jo yksi sairaslomalla ja nyt minäkin. Se, jolle aamulla soitin ei myöskään kuulostanut kovin terveeltä ja suuttui, kun hälytin niin aikaisin; ei ollut saanut flunssaltaan yöllä nukuttua kunnolla. Olisi niin helpottavaa olla potematta tämän kaiken päälle omantunnon tuskia, mutta ei se taida tällä porukalla onnistua.

Sori tästä.

Illmanin lausunto on aiheuttanut kuhinaa pitkin blogistaniaa. Marginaalin Janin kanssa siitä jo keskusteltiinkin ja sen jälkeen lueskelin vielä Lindholmin, Effin, Sekamediasopan ansiokkaan kirjoituksen ja Mertenin pohdinnan. Kemppisellä oli lakipykälätkin esillä. Varmaan muualtakin löytyy lisää. Mielipiteeni on vielä hieman hutera. Huonoja kokemuksia anonyymeistä häiriköistä on vuosien ajalta, eikä sen kokemuksen osuutta voi mitenkään vähätellä. Itse asiassa minusta tuntuu, että häirikkö voi pahimmillaan tehdä toisen ihmisen hulluksi. Itselleni herjaus on menettänyt merkityksensä, vaikkakaan sen seurauksia ei voi ennustaa. Joskus ne voivat olla hirveitäkin. On aivan sama huoritteleeko minua joku vai ei, mutta lapsille ja vanhemmalle sukupolvelle herjaus on todellista. Siksi toivoisin, että keskusteluissa otettaisiin sanavapauden puolustamisen lisäksi huomioon sekin, että tässä tietoyhteiskunnassa pitäisi jokaisen pystyä olemaan mukana. Jotakin pitäisi siis tehdä, vaikkakaan ei sentään sakon uhalla.

21 kommenttia:

Ohari kirjoitti...

Voi hitto, varovasti nyt siellä!

Anonyymi kirjoitti...

Voi ei. Tiedän tunteen. Ole varovainen ja kaikki turhat reutomiset nyt pois. Toivottavasti ei ole pitkä kipeä.

Saara kirjoitti...

Oooohaaaariii, heeeh, vaaaiii vaaarooovasti. Määähän oooleen kuiiiin hiiidaaastuuuukseeestaaa muuuuuteeeenkiiin.

Lumi, ei mitään vaaraa, kun ei pysty reuhtomaan. Ei pysty mitään muutakaan.Tää on niinku tässä.

Allyalias kirjoitti...

I feel your pain! Yritä kestää ja ota iisisti. Äläkä nyt ainakaan töistä ressaa. Terveys on tärkein!

Saara kirjoitti...

Äh, älä tunne. Ally. Kannattaa tuntea aina vaan omalla kohdallaan :)

En kyllä tiijä mitä tässä tekisi, kun palkat pitäisi laskea viikonloppuna ja tuntilistat on töissä. Täytyy kai hommata joku kuriiri.

Anonyymi kirjoitti...

Voi tuskan parahdus! :( Toivottavasti saat helpotusta oloosi ja toivottavasti se lekuri on edes joku hillittömän komea adonis! :)

T: Ilona a.k.a palvattu miäli

Saara kirjoitti...

Katos, neljä buranaa alkaa vihdoin vaikuttaa. Sit kun pääsee lääkäriin, niin ei osaa enää valittaa oikein.

Hah, palvattu Ilona, oletko koskaan nähnyt adonis-lääkäriä? Siis muualla kuin sairaalasarjoissa. Ja kyllä se tässäkin pätee, että tärkeintä on se sisäinen kauneus. Toivottavasti on myös fiksu.

--KATA-- kirjoitti...

VOOOI EEEIII SAAAARAAA. Paranemisia.

Mitä se lekuri sanoi?

Anonyymi kirjoitti...

Kroppa on viisas. Silloin vielä, kun pää ei anna lupaa jäädä sairaslomalle, kroppa ryhtyy toimiin ja pakottaa.
Hyvä.
Vaikka kipu on perkeleestä.

Malttia. Myös kuntoutumisen suhteen.

Saara kirjoitti...

Voooi ei, Kataaa, se sanoi, ettei se usko noidannuolta pahempaan. Mä en tajua, mikä muhun menee lääkärissä, mutta mä en ilmeisesti ole kovin vakuuttava. Vaikka olisi se kuuluisa pää kainalossa, niin pystyn heiluttamaan korvia käskettäessä. Eikä silloin päässä voi olla kovin suurta vikaa. Kipuun tulee kyl lääkettä aina.

Eli loppuviikko sairaslomaa, mutta ne palkat... on kai pakko käydä hakemassa.

Olin muuten taksilla lekurissa kolmen kilsan päässä. Meni vartti ennen kuin pääsin taksikeskukseen läpi ja 20 minuuttia siihen, kun taksi tuli. Molempiin suuntiin. Onneksi älysin aloittaa ajoissa sen soittamisen.

Anonyymi kirjoitti...

Mitä, onko joku pilkannut Susan Kurosta? Tosi outoa. Hänessähän ei ole mitään pilkattavaa. Olen hämmentynyt, suorastaan järkyttynyt.

Ai niin, ihminen on tehty olemaan kontillaan, näköjänsä, selkä se reistailee monilla.

Parenemisia!

Saara kirjoitti...

Heh, niin, Susan Ruusunen nyt on mikä on. Vaikea siihen on enää mitään sanoa. On se vaan niin... Ruusunen.

Kontillaan niin, mutta itse asiassa minulle tuli itsestäni juurikin mieleen se kuva, missä ensin se kumarainen homo jokuhemmo, joka sit niinku nousee pystyyn, mitä niitä on... homo habilis ja sitten homo rudolfensis ja homo ergaster ja erectus, siis semmoselta mun liikkuminen näyttää, kun nousen tuolilta ylös.

Sain muuten sähkärissä mainion diagnoosin. Eli kuka perkele pitää sitä neulaa sen voodoo-nuken selässä? Ottaapa pois suosiolla jo, tai teen oman nuken ja naulaan sen saatanan seinään.

Saara kirjoitti...

Oi oi kun kuulostaa ikavalta vitsaukselta. Toivottavasti se adonis maaraa oiken kunnon dropit joilla tokenee. Pitaako tassa nyt toivottaa "jaksuja" ja lahettaa "voima hali" :)

Anonyymi kirjoitti...

Mä vaan toivon, että lekuri määrää kunnon tropit, ple. Tai iskee ne pari piikkiä, jotka auttaa 2 vrk. Sillä saa vähäsen apua. Muuten - paskempi juttu, tietää täti! Cheers, vaan, ple. Tsorgen!

Jani kirjoitti...

No perskuta, minä aamusella vähän mietinkin että mitenkä se Saara näihin aikoihin on kommentoimassa, mutten sillon kerjenny tarkistamaan. Paranemisia!

Tuosta toisesta aiheesta sen verran vielä, että jos et noita Karin juttuja ole lueskellut niin kannattaa, ja varsinkin pitkä kommenttiketju Illmanin haastattelun perässä on paikoin antoisaa luettavaa.

--KATA-- kirjoitti...

No sun työpaikan kuuluu kyllä tossa tilanteessa hoitaa ja maksaa joku autotyyppi tai kuriiri, kuka tuo ja hakee ne paperit.
Hyvä että sait kipulääkettä ja nyt lepäät.
VOIMAHEILUTUKSIA!!!

Saara kirjoitti...

Oikeesti, kyllä mua nyt hellitään. Saaraliini, ööö, kiitti :) ja Polgara, Ei muuten laittanut piikkiä, vaikka siitä mä salaa haaveilin. Ei sille voi/saa tehdä mitään nyt. Maanantaina katotaan sitte uudemman kerran. En muuten yhtään muistanut, miten kipua vastaan taisteleminen vie voimat. Nukahdin ihan väkisin, vaikka taistelin sitäkin vastaan, kun pelkään sitä ylösnousemusta.

Jani, luin tuon Karin runsaan litanian myös, mutta kun se oli muutenkin niin suosittu, niin en viittinyt sitä mainita.

Mutta aatelkaa, miten tämä on niin kuin mikäkin yhteisö. Toinen ihmettelee siellä ikkunan takana, että miten se tuokin tähän aikaan on liikenteessä! Ihanaa.

Kata, mulla on jo puolikuriiri tuohon Espoon Suomenojalle asti. Se ei sit enää olekaan ongelma. Ei tästä mene kuin 10 minuuttia siihen. Et ole muuten vieläkään paljastanut niitä paikallisia kytkyjäsi :) .

--KATA-- kirjoitti...

Paikallisia kytkyjä? Häh.

Saara kirjoitti...

No se haiseva sämpylitehdas...!

--KATA-- kirjoitti...

AAA! nyt mä tajusin. Mä kerron pian. Lupaan, saat lisänä Earlin kuvan!

Saara kirjoitti...

No niin. Nyt sitten vaan odottelemaan.

Selkä meni pahemmaksi vain. Istuminen on kielletty. Ei pysty olemaan koneella.