maanantaina, lokakuuta 20, 2008

Omituinen hiippailija ja koirapäivitys



















Joku päivä mie varmaan pimahan tuon naapurin ukon takia. Se on eläkkeellä. Nyt kun olen ollut kaksi kuukautta saikulla, olen huomannut, että se hiippailee meidän pihalla ja työntää nokkansa joka asiaan. Tänään kun istuskelin pimeässä, verhot ikkunan edessä, ja olin koneella tekemässä journalistikurssin viimeistä opintoyksikköä (jihuu!), se tuli tuohon tonkimaan meidän pihanpuoleista ojaa. Verhon läpi näin, että joku siellä hilluu ja pälyilee. Kuljin ikkunasta ikkunaan ihmettelemässä sen touhuja. Se oja kun on puhdistettu ihan pari kuukautta sitten, eikä sieltä pitäisi mitään ihmeitä löytyä. Mutta mistä minä mitään tiedän. En mennyt kysymään. En yleensäkään mene. Annan sen vain hiippailla.

(Kuvat Yle Teema: jokin heinäkuussa tullut mykkäkauhuelokuva. Naapurissa asuu tuon näyttelijän inkarnaatio)

Yhtenä päivänä se oli koko mies meidän roskiksessa. Luulen, että sillä on vähän tylsää ja onhan siitä ollut meikäläiselle hupia täällä kotosalla. Varsinkin lämpiminä päivinä, kun se leikkaa nurmikkoa Nokian kumisaappaissa ja eläkeläisstringeissä.

____________________________________________________________________

Mutta asiasta toiseen. Koirat kävivät viime viikolla lekurissa. Niille on tullut molemmille ikävää ihottumaa ja ne rapsuttavat ja järsivät itseään koko ajan. Lääkäri otti kaikki mahdolliset raape- ja teippitestit. Ei ollut sikaripunkia, ei kapia, ei loisia, ei hiivaa eikä sientä. Ihan simppeli bakteeritulehdus vain, joka on luultavasti allergiaperäistä. En ala sitä tässä erikseen repostella, niin kummallista se on. Syitä voi olla kymmeniä. Allergiatestit voisi tietenkin teettää, mutta Mäkkärille olen jo sellaiset raakaravintoviikot ja poissulkudieetit pitänyt, että ajatus ruoka-aineallergiasta on jokseenkin mahdoton. Vehnä on ainoa epäilyttävä aines, mutta nythän nuo ovat jo puoli vuotta muutenkin syöneet pelkkiä hypoallergisia nappuloita.

Juttu voi tietty juontaa juurensa siitäkin, että jos vahtimaton pastakattila jää hellalle jäähtymään, siellä ei kohta ole mitään pastaa. Ne vain katoavat. Ja toinen juttu on tietty ne perinteiset jääkaapintyhjennystalkoot, joita täällä aika ajoin vietetään silloin kun ketään muita ei ole kotona paitsi koirat. On jotenkin niin vaikeaa pitää ne allergisoivista ruoka-aineista erossa, koska ne ovat niin omatoimisia. Ehkä ne pitäisi opettaa lukemaan tuoteselosteita.

Mäkkärillä oli muuten lisäksi imusolmukkeetkin turvoksissa ja siltä kyllä otettiin vielä verikoe kilpirauhastestiä varten, mutta sen tulos tulee vasta myöhemmin. Kilpirauhasen vajaatoiminta olisi helppo hoitaa. Nappi päivässä ja sillä selvä.

Nyt ne ovat kolmen viikon antibioottikuurilla sekä viikon parin kortisoni- ja korvatippakuurilla. Näyttäähän ne lääkkeet tehoavan. Ne ovat niin villeinä täällä, Mäkkärikin vanha ukko on taas energiaa täynnä. Sitä en tiedä miten saan ne pesulle. Desinfioivan shampoon pitäisi antaa vaikuttaa kymmenen minuuttia ennen huuhtelua, mutta tuo pikkupöljä alkaa syödä sitä vaahtoa heti kun sen levittää. Kymmenessä minuutissa se on syönyt kyllä päältään kaiken.

14 kommenttia:

Anonyymi kirjoitti...

Oot sitten kohta täyspätevä tshournalisti?

Saara kirjoitti...

Hehheh, Enska, pikemminkin aivan kerrassaan muodollisesti pätevä.

Anonyymi kirjoitti...

Hienoa. Siis voit alkaa kysellä alan duuneja.
No Lapin Kansassa tarttettais päteviä toimittajia... Miten sitten on, onko puoliso halukas muuttamaan lappiin?

Anonyymi kirjoitti...

Niin tai siis mahtaako puoliso politikoinniltaan joutaa sinne Lappiin?

Saara kirjoitti...

Hehee, Enska, loistava kysymyksenasettelu. Et ite ole noita rekrytointihommia ajatellut?

Anonyymi kirjoitti...

Hahhah, tulin kotiin ja onnistuin generoimaan tyhjästä (ainakin luulisin, koska töissä oli kivaa) mehevän vitutuksen, mutta tämä postaus sai sellaiset naurut aikaan, että vitutuskin laimeni :D Ei hitto tuota illustraatiota naapurin miehestä :D Jostain syystä koira-pastakattila-jääkaappi-mielikuvat myös naurattivat aivan tolkuttomasti. Voi herraisä :D Että kiitos vaan :D

T: palavamieli

Saara kirjoitti...

Palavamieli, täällä meillä ei kyllä tiedä pitäisikö noille itkeä vai nauraa :). Varsinkin niille stringeille.

Hyvä että töissä oli kivaa. Toivottavasti mullakin on, kun perjantaina palaan sorvin ääreen.

Anonyymi kirjoitti...

Herrajumala, perjantaina sorvin ääreen?! No miltä nyt tuntuu? *työntää mikkiä naamaan*

Miltä selkä tuntuu? Oon selkäpäivitystäkin kaivannu, tai sit oon ollu sokia ja se on mennyt ohi.

Ei tuota teän naapuria voisi kunnallisvaaleissa äänestää? Vaikuttaa niin perinpohjaiselta kaverilta hän. Oliko ne viiksetkin (ja nurmikko) leikattu viivottimen kanssa? :)

Saara kirjoitti...

- Ööö... *katsoo mikkiä epäilevästi ja etsii sitten kameraa*

-tuota ai selkä vai? Nooooh...

*muistaa ettei kameraan saa katsoa ja kääntyy tuijottamaan mikkiä silmät kierossa*

- se selkä on ihan paska. samanlainen paska kuin ennen leikkaustakin. Kai sen kans voi elää, jos vetää nappeja samaan tahtiin kuin ennenkin. Mutta töihin on ihan kiva mennä. Hulluksihan minä tuon ukon kanssa kohta tulen. Kyttään ikkunasta naapureita! Tajuatteko työ?!

Töihin on pakko päästä. Olen tässä tehnytkin hommia vaivihkaa jo jonkin aikaa kotoa käsin, soitellut olen ja antanut ohjeita, palkatkin laitoin juuri eteenpäin ja kaupallakin olen käynyt jo monta kertaa päivittämässä päätäni.

Mutta Maija, jos näet jollakin ehdokkaalla viivottimin ajellut viikset, niin älä äänestä, älä herranjumala äänestä.

Celia kirjoitti...

Johan on sinulla ukoissa kestämistä, sekä kaksi- että nelijalkaisissa!

Onneksi olkoon loppusuoralla olevista opinnoistasi. Nythän sinulla olisi tilaisuus vaihtaa alaa. Pääsisit tekemään vähän selkäystävällisempiä hommia.

Saara kirjoitti...

Celia, nääh, olen niitä työpaikkoja joskus katsellut. Kaikkiin vaaditaan aina tutkinto, eikä mulla sitä kyllä ole.

Jutta kirjoitti...

Eksyin tänne ekaa kertaa, ja otan osaa :) Meillä oli vähän samantyyppinen naapuri entisessä asunnossa, mutta ei sentään esitellyt itseään stringeissä!

Koiran rapsutusongelmatkin on tullut tutuksi, kortisonia menee tabletteina ja silmätippoina. Meillä se johtuu allergiasta, mutta aiheuttajaa ei tiedetä. Aika vahvat epäilyt on, että joku huoneilmassa sen tekee, ei kuulemma pitäisi johtua mistään ruoka-aineesta. Paranemisia koiruuksille!

Saara kirjoitti...

Hei Jutta (ensimmäisen, mutta käyttämättömän etunimeni kaima), kiva kun eksyit! Tuo mies on muuttanut tuohon ihan vasta parin vuoden sisällä, pikkuhiljaa hivuttaen. Mistä sitä tietää, kenen kaikkien muiden elämässä se on hiippaillut.

Eläinlääkäri puhui meille myös homealleriasta tai jostakin huoneilman allereeneista, mutta se tuntuu vähän epäilyttävältä. Olen kyllä alkanut miettiä kaikkia sisutuksellisia ratkaisuja ja mm. makuuhuoneen muovimattoa, jota ei muun talon lattioita mukaellen ole vaihdettu. Ne kun nukkuvat siinä kaiken yötä.

Se allergia voi toisaalta olla mitä vain. Täytyy nyt katsoa, että josko se tämän lääkekuurin jälkeen taas puskee päälle, niin ehkä vien ne niihin testeihin joka tapauksessa.

Koirat ovat muuten todella allergisia nykyisin. Kai siihenkin jokin syy täytyy olla.

Jutta kirjoitti...

Koirien allergiat tuntuu tosiaan olevan kauhean yleisiä nykyään. Varmaan ruokavalio ja kaupungissa asuminen vaikuttaa. Meidän koiruus asui eka vuotensa maalla, eikä sillä silloin ollut mitään ongelmia. Söi raksuja ja ruoantähteitä ja mitä sattui metsästä löytämään. Nyt kaupungissa maha ei kestä mitään kuivamuonaa eikä suurempia määriä viljaa.

Me epäillään huoneilmaa siksi, että minullekin on puhjennut allerginen nuha. Emännällä ja koiralla samat silmätipat käytössä :)