perjantaina, lokakuuta 31, 2008

Halloweenfiilis

Tämä viikko on ollut pitkä ja raskas. Mutta nyt se on ohi. Työpäivän jälkeen jouduin välittömästi lähtemään iltapäiväruuhkaan autolla. Se oli kyllä vihoviimeinen kerta. Piti viedä tytär naamiaisiin jonnekin tuonne Espooseen.

Googletin osoitteen ennen lähtöä ja otin niiden katujen nimet matkaan, joista piti kääntyä. Tosi älykästä. Ehti tulla pimeää ja oli muutenkin märkää enkä nähnyt ainuttakaan kylttiä lukea. Tuurilla saatana käännyin kolome kertaa oikeaan suuntaan. Takaisin tullessa kerran väärään, kun lähdin uhopäissäni ajamaan toista kautta takaisin. Liikenneympyrässä pyörin sitten vähän aikaa ympyrää ja käännyin takaisin.

Matkalla tarkastin loput perheenjäsenet, että missä kukakin luuhaa. Kuopus oli kaverillaan, isäntä messuilla ja esikoista en saanut kännyllä kiinni millään. Aikani siinä soittelin ja älysihän se soittaa takaisinkin. Oli kyllä ollut kotona koko ajan, mutta kun on tämmöinen lukaali (vitsi), niin mistä sitä aina tietää ketä täällä majailee.




















Kun olin kerran liikenteeseen lähtenyt niin kävin sitten kaupassakin. ostin itselleni ranskanperunoita ja jauhelihapihvejä. En ole syönyt niitä vuosiin. Ajattelin, että tämän viikon perään tarvitsen jonkinlaisen pommin. Laitoin väkevää sinappia ja pilkoin sipulia sekaan. Jälkiruuaksi join pari mukia kahvia ja napostelin Pandan Juhlapöydän konvehteja. No huhhuh. Näistä voisi vaikka sammua, mutta ei ole aikaa. Täytyy kohta taas lähteä keräämään perheenjäseniä sieltä täältä.

3 kommenttia:

Anonyymi kirjoitti...

Pääasia että saa suklaata välillä. Ei sitä muuten kestä tätä perheellisen arkea ja suurta vastuuta, ja muiden vastuuttomuutta.

Kai

Celia kirjoitti...

Ai että, eihän sitä aina tiedä, kuka kotona oleskelee, varsinkin kun jos on hipihiljaa. ;)

Meillä ei niinkään ihmiset ole hukassa, mutta kännykät senkin edestä. Soittelemalla paikannamme hukassa olevien sijainnin. Paha vain, jos hukassa olevan kännykän patteri on päässyt loppumaan tai jos kännykkä on jäänyt äänettömälle.

Saara kirjoitti...

Suklaa on pääasia, totta, Kai.

Joo, Celia, meillä on tuo homma kans käytössä joka päivä :)