maanantaina, syyskuuta 15, 2008

Turhautunut maailmanparantaja kysyy

Kirjoitin journalistikurssia varten reportaasin ja koska se oli mielestäni ihan ok, lähetin sen paikallislehteen missä se julkaistiin jo vähän aikaa sitten. Sen johdosta olen nyt saanut positiivista palautetta runsain mitoin. Palaute on kasvanut sellaisiin mittasuhteisiin, että minua on pyydetty myös kunnallisvaaliehdokkaaksi.

Miten ihminen voi tässä talouden taantumaennusteiden edessä kuvitella voivansa jollakin tavalla parantaa maailmaa? Vaalien kolmeksi tärkeimmäksi on teemaksi noussut terveydenhuollon ja vanhustenhoidon parantaminen sekä joukkoliikenne. Miltä tuntuisi lähteä hoitamaan näitä asioita, jos rahaa ei ole, eikä sitä ole lisääkään tulossa? Kuinka turhauttavaksi yhteisten asioiden hoitaminen silloin kävisi? Toisaalta, harvoin sitä yhden, kahden tai kolmenkaan lehtijutun perusteella pääsisikään kunnanvaltuustoon, mutta entä jos vahingossa pääsisikin? Yhtäkkiä pitäisi löytää kiinnostus koko kunnan kehittämiseen: kuntalisiin, päiväkotien remontoimisiin, koulujen lisärakentamisiin, teiden kunnossapitämisiin, ja tietenkin niihin tärkeimpiin vaaliteemoihin.

Mistä ihminen voi ylipäätään enää löytää intoa hoitaa yhteisiä asioita, kun ennustettavissa on pelkkiä supistuksia ja lappuja luukuille? Ei mistään. On ikävää vastata ei, mutta mitä tässä tilanteessa muutakaan voi. On paljon helpompi räksyttää lehtien sivuilla ja vaatia toimittajan ominaisuudessa parannuksia eri asioihin, mutta kun tosi paikka tulee eteen ja asioita pitäisi todella lähteä hoitamaan, ei meikäläisestä taida löytyä kuin laiskanpulskea kattoon räkijä. Enää en taidakaan pahemmin naureskella ehdolle asettuneille ihmisille.

13 kommenttia:

Karpalo kirjoitti...

Tämä on loistava kirjoitus. Niin loistava, että voisit lähettää sen paikallislehden yleisönosastolle.

Meikä muuten on kunnallisvaaliehdokkaana. Enkä kyennyt ollenkaan noin syvällisesti edes ajattelemaan että miksi lähden mukaan tai onko minulla siihen resursseja tai miksi en lähtisi mukaan.

Lähinnä läksin keräämään ryhmittymälleni edes muutamaan lisä-äänen, koska aika harva pääsee omilla äänillään sisälle ja aika moni taas pääsee jos mukana on myös meitä jotka emme pääse.

Juu ja se toinen motiivi oli yksinkertaisesti se, että mikäs minä olen koko elämäni sälyttämään omien asioitteni hoitoa muitten harteille. Ehdokkaaksi rupeaminen on pienin mahdollinen liikahdus oman osuuden tekemisessä tai toiseksi pienin, äänestäminen on se pienin.

Mikä puolue sua muuten kysyi? Meikä on ehdolla K:n seudun puolueisiin sitoutumattomissa.

Ensio E. ex officio kirjoitti...

"... että minua on pyydetty myös kunnallisvaaliehdokkaaksi."

No jumalauta, mitä minä olen aina sanonut!

Hirlii kirjoitti...

Valtuutetun homma on pitkäjänteistä ja uuvuttavaa. Turhat lupaukset kannattaa unohtaa ja henkilökohtaiset intohimot. Valtuustoissa hoidetaan yhteisön asioita ja tehdään päätöksiä jotka koskevat kaikkia kuntalaisia.

Eräs asia, joka tuntuu kunnallisvaaliehdokkailta aina tyystin unohtuvan (kas kummaa), että kunnat ja kaupungit ovat myös työnantajia. Ja minkälaisia työnantajia?

Helsingin kaupunki esimerkiksi on maan suurin työnantaja ja muutamia vuosia sitten tehdyn arvion mukaan maksaa niin surkeita palkkoja joillakin ammattialoilla, että neljännes työsuhteessa olevista joutuu hakemaan samaan aikaan toimeentulotukea.

Saara kirjoitti...

Karpalo, voi olla, että ajattelenkin vähän liikaa, jotta pystyisin tekemään mitään päätöksiä. Ja juu, sitoutumaton minäkin olisin. Keskusta kysyi. Vanhasen Matti kyllä ärsyttää meikää suunnattomasti.

Enska, tulit ensimmäisenä mieleeni, kun kysyivät.

Hirlii, joo, niin on. Se on kaiken lisäksi turhauttavaa.

Anonyymi kirjoitti...

Ei teillä siellä sun kaupungissa ole omaa puolueisiin sitoutumattomien vaaliryhmää. Täällä on, joten kenenkään ei ole pakko olla puolueenlistoilla sitoutumattomana vaan voi olla muiden puolueeseen kuulumattomien kanssa samassa porukassa.

Karpalo

Saara kirjoitti...

Karpalo, ilmeisesti ei. En ainakaan usko, enkä löydä sellaisesta mitään tietoa.

Iines kirjoitti...

Onnea vaan, uskon että olisit hyvä valtuutettu! Ymmärrän kuitenkin epäröintisi enemmän kuin hyvin.

Kun minua pyydettiin kunnallisvaaliehdokkaaksi, sanoin kyllä heti EI, sillä olen seurannut aika läheltä kunnanvaltuuston työskentelytapoja ja joutunut kunnanisien ja valtuutettujen kanssa lähikosketuksiin mm. työssäni toimiessani opettajien luottamusmiehenä.

Turhauttavampaa työtä ei voi olla kuin rivivaltuuteun, ainakaan pikkukaupungissa, jossa päätökset tehdään ryhmissä, etukäteisasenteiden mukaisesti. Harvemmin näissä pääsee läpi yksilön kirkas ja tuore ääni - uudet ovat aina kuunteluoppilaita, kun vanhat jyrät hoitavat asiat, kuten tapana on, oli puolue mikä tahansa.

Kaikki meni aina vanhan kaavan mukaan, huolimatta satunnaisista raikaista puheenvuoroista. Veroprosenttia nostettiin tai pidettiin ennallaan, jos valtapuolue niin oli etukäteen päättänyt, ja tämän tiesivät kaikki. Sama tyyli koski muitakin päätöksiä.

Näkemykseni on siis aika pessimistinen, ja perustuu pikkukaupungin käytäntöihin. Voi tietenkin olla, että siellä isommissa piireissä tilanne on vaihtuvampi ja elävämpi.

Saara kirjoitti...

Juuri näin, Iines. Äitini oli takavuosina valtuutettuna keskikokoisessa kaupungissa ja sanoi täsmälleen samalla tavalla.

Tässä herää väistämättä kysymys siitä, ovatko kunnanvaltuutetut ihan oma ihmislajinsa, joilta puuttuu jokin hermo.

Joka tapauksessa tämä Kyrsälän kunta on todella pieni ja valtuustokin tosiaan on melkoisessa äijäjäärien maineessa. Kuinkahan kauan sitäkin sitten kestäisi, voi taivas.

Anonyymi kirjoitti...

Vain jääräpää-ämmät pystyvät pienentämään äijäjäärien osuutta valtuustoissa. Sekaan vaan.

Karpalo

Saara kirjoitti...

Totta tuokin, Karpalo. Mulla ei ehkä taida löytyä tarpeeksi intohimoja siihen. Onhan tämä silti vakavan itsetutkiskelun paikka.

Saara kirjoitti...

No nyt se mies sieltä soitti uudestaan ja kyllä se hirveästi teki töitä mun eteen, niin että pahaa teki sanoa EI, mutta mä sanoin. Oli se tosin vaikea EI, kerta kaikkiaan.

Sylvi kirjoitti...

Sinä olisit ilman muuta hyvää ainesta yhteisiä asiita hoitamaan, mutta olisitpa hullu jos nykyelämäsi kuormituksessa lähtisit mukaan. Mutta hyviä kirjoituksia vain lisää sinne blogin ulkopuolellekin!

Saara kirjoitti...

Oi kiitos Sylvi, tuo oli melkein kuin synninpäästö, jihuu!