tag:blogger.com,1999:blog-10958330.post113238625255585448..comments2023-10-20T14:47:16.079+03:00Comments on Saaran blogi: Itseäni äimistellenSaarahttp://www.blogger.com/profile/15643554203823813444noreply@blogger.comBlogger8125tag:blogger.com,1999:blog-10958330.post-1132410909670384542005-11-19T16:35:00.000+02:002005-11-19T16:35:00.000+02:00ok, sen kyllä auliisti myönnän, että genreen mahtu...ok, sen kyllä auliisti myönnän, että genreen mahtuu harvinaisen paljon huttua, mutta mihinpä ei.<BR/>Opettajana olen kyllä sitäkin mieltä, että kritiikin kohteena täytyy oppia olemaan, ainakin tiettyyn rajaan asti ja varsinkin tietyissä ammateissa. Nöyryyttäminen on tietysti aivan toinen juttu. Suomalaisin silmin amerikkalaistyylinen palautteen anto näyttää aika rajulta, koskapa täällä ollaan yleensä tosi kilttejä ja hienotunteisia. Oman opetukseni yksi tärkeimpiä pointteja on tämä, että oppii hyväksymään omat mokansa ja oppimaan niistä. OLispa mullekin joku sitä aikoinaan opettanut. Ok. menee jo tositelkkarin ulkopuolelle, myönnänEero Leppänenhttps://www.blogger.com/profile/16238851372547835806noreply@blogger.comtag:blogger.com,1999:blog-10958330.post-1132409123066065452005-11-19T16:05:00.000+02:002005-11-19T16:05:00.000+02:00Minulla tökkäisi pahasti juuri tuo sama lause, Saa...Minulla tökkäisi pahasti juuri tuo sama lause, Saara. Ymmärtäminen ja selittäminen ovat ihan perustarpeita, joiden avulla kirjojakin luetaan. Tuomitsemista voi sanoa myös arvottamiseksi(ehkä vähän mukavampi sana), jota myös ihminen harrastaa. "Tavallinen ihminen" tekee näitä kaikkia ja jos se on se, mitä Salminen visusti karttoi, niin silloinhan hän ei olisi kirjoittanut tavallisista ihmisistä.<BR/>Miksi kukaan lukisi siten, ettei hänellä olisi mitään tarvetta ymmärtää lukemaansa ja selittää sitä itselleen, kuten kaikkia maailman tapahtumiakin?<BR/><BR/>Minen kestä tosi-tv:tä. En kestä!<BR/>Olen katsonut Diiliä ja muotidiiliä ja Robinsoneita jne. mutta näen niissä tämän nolaamis- ja nöyryyttämispointin ensimmäiseksi. Ok, ainahan voi sanoa, että kuka käski änkeämään telkkariin vapaaehtoisesti nöyryytettäväksi, mutta monet eivät varmaankaan tajua, miten raakaa se voi olla. Kilpailu ja omien voimavarojen löytäminen ja itsensä ylittäminen, kaikki jees, mutta millä tavalla se kasvattaa tai vahvistaa ihmistä, että tämän "huonot puolet" tai epäonnistumiset ja mokat nostetaan yhä uudestaan ja uudestaan toisten eteen naurettavaksi?<BR/>Minen tajua. Enkä myöskään sitä, että ihmiset niin hulluina änkeävät johonkin partnerinjahtauskilpailuihin ja käyttäytyvät kuin kyse olisi elämästä ja kuolemasta, pääsevät oikein olan takaa kieroilemaan ja viettelemään ja feikkaamaan että saisivat jonkun muskelijätkän tai bikinimimmin muka ihastumaan ja rakastumaan itseensä. <BR/>Vai halutaanko näillä ohjelmilla näyttää, miten alhaisesti ihminen osaa toimia ja käyttäytyä, kun kyse on kilpilusta?<BR/>-minh-Anonymousnoreply@blogger.comtag:blogger.com,1999:blog-10958330.post-1132407166891430132005-11-19T15:32:00.000+02:002005-11-19T15:32:00.000+02:00En oikein tajunnut pointtiasi, Sylvi.En oikein tajunnut pointtiasi, Sylvi.Saarahttps://www.blogger.com/profile/15643554203823813444noreply@blogger.comtag:blogger.com,1999:blog-10958330.post-1132405588917863702005-11-19T15:06:00.000+02:002005-11-19T15:06:00.000+02:00Minä luin Majanderin tekstistä tuon "ymmärtämisen,...Minä luin Majanderin tekstistä tuon "ymmärtämisen, selittämisen, tuomitsemisen" toisin kuin sinä Saara. Mielestäni ilmaisussa ei ole mitään vikaa. Kuvittelin Majanderin tarkoittavan banaalia, yksinkertaistavaa toimintaa, johon Salminen rohkeasti ajattelevana ei syyllistynyt. Kalavale on mainio kirja, jonka olen lukenut jo moneen kertaan.Anonymousnoreply@blogger.comtag:blogger.com,1999:blog-10958330.post-1132400345285619022005-11-19T13:39:00.000+02:002005-11-19T13:39:00.000+02:00Jokin aika sitten Lontoon eläintarhassa oli osasto...Jokin aika sitten Lontoon eläintarhassa oli osasto, jonne oli pantu ihmisiä näytteille. Periaatteessa BB:a voisi myös verrata siihen, että Avaraa luontoa kuvattaisiin eläintarhassa. Eli ei kai se käyttäytyminen nyt ole ihan yksi yhteen kuitenkaan.<BR/><BR/>Tästä BB:sta olen vähän huono sanomaan mitään, kun en ole onnistunut katsomaan yhtään jaksoa. Ja tuota ei ehkä olisi pitänyt tunnustaa, sillä silloin minulla ei voi olla siitä mielidettäkään.Saarahttps://www.blogger.com/profile/15643554203823813444noreply@blogger.comtag:blogger.com,1999:blog-10958330.post-1132399462653925952005-11-19T13:24:00.000+02:002005-11-19T13:24:00.000+02:00BB on jäänyt minulle vieraaksi juuri sen takia, et...BB on jäänyt minulle vieraaksi juuri sen takia, että siellä ei tehdä mitään eikä tarvitse pyrkiä mihinkään. Psykoterapeuttiveljeni on kyllä aivan innoissaan siitä tälläisena ihmisten käyttäytymisen laboratoriona, mutta tiedä häntä.Eero Leppänenhttps://www.blogger.com/profile/16238851372547835806noreply@blogger.comtag:blogger.com,1999:blog-10958330.post-1132399261052252952005-11-19T13:21:00.000+02:002005-11-19T13:21:00.000+02:00Ohhoh, enpä ollutkaan ajatellut tätä vielä noin pi...Ohhoh, enpä ollutkaan ajatellut tätä vielä noin pitkälle. Että siis Tosi-tv:llä tavallaan myös luodaan ihmisiin uskoa, että hei siellä sohvan pohjalla, sinäkin voisit pystyä tähän! Hyviä pointteja sulla kyllä on.<BR/><BR/>Toinen asia tietenkin on, mihin kaikkeen pitää voida pystyä. Esimerkiksi asumaan tuntemattomien kieroilijoitten kanssa samassa talossa ison rahan takia. Eli mikä on sen työn osuus sitten tässä? Olla näytteillä. Näyttelijällehän se on työtä, mutta voiko sitä työn tekemiseksi sitten kutsua. <BR/><BR/>Perinteisestihän suomalainen hyväksyy rikastumisen, kun se on haalittu ahkeralla työnteolla tai muulla kurinalaisella toiminnalla. Mutta sen rikastumisen jälkeen ihminen onkin sitten pilalla.Saarahttps://www.blogger.com/profile/15643554203823813444noreply@blogger.comtag:blogger.com,1999:blog-10958330.post-1132397763553124732005-11-19T12:56:00.000+02:002005-11-19T12:56:00.000+02:00Hmm... itse olen tositelevisio-fani. Katson niitä...Hmm... itse olen tositelevisio-fani. Katson niitä monista syistä, mutta rahapalkinnot ja yleensäkään kilpailu ei ole minulle niissä tärkeätä. Tositelevisio on onnistunut vetoamaan ihmisten tunteisiin aivan "uudella" tavalla.Tositelevisiossa ihmiset ylittävät itsensä, löytävät itsestään voimavaroja, joita he eivät tienneet olevan olemassakaan. Se on minusta ihmisen hienojen puolien ylistystä, eikä nolaamista ja selviytymistaistelua, mihin tositv-kriitikot yleensä vetoavat. Roolihuijaus ja miksei myös Suurin pudottaja esimerkiksi ovat pelkästään positiivisia ja kannustavia osallistujiensa suhteen ja usein huomaan katsovani sitä vedet silmissä. Nykytvdraama yltää siihen nykyisin hyvin harvoin. Ja jopa julmemmat formaatit kuten esim. diili tai huippumalli haussa ovat välillä ihmisen yrittämisen, onnistumisen ja luovuuden riemulaulua. Tositelevision väheksytty puoli on myös mielestäni työn korostaminen. Suomalaisissa varsinkin korkeasti koulutetuissa on usein sitä mentaliteettia, että pelkästään siksi, että olen fiksu, ansaitsen hyvän työpaikan, korkeanpalkan ja kaikkea muutakin hyvää ja kaunista. Tositelevision puolustaminen on aika harvinaista ja suurimpia kriitikkoja ovat usein näyttelijät, joiden leipää nämä ohjelmat ja niiden valovoimaiset esiintyjät tietysti syövät. (paitsi Suurin pudottaja-ohjelmassa, jossa tietystikään ei leipää syödä kun siinä on liikaa hiilareita)Eero Leppänenhttps://www.blogger.com/profile/16238851372547835806noreply@blogger.com