Kiitos, Tuima. Ja totta, Maaretta. Toki moni kirjoittaa pitkästikin ja saa aikaan hienon runon, mutta kyllä siihen tahtoo meikäläisellä vähän paatosta tulla, jos yhtään enempää alkaa tunteilla.
Enska, kaikilla tässä on kirja kesken ja aina se kesken jää. Mitä vanhempana aloittaa, sen rohkeampi on. Näyttää sen verran tiukalta muorilta tuo, että lehti muuten kääntyy vielä.
Älä ny sitä, Johannes, sure, kyllä sentimentaalisuuskin liikauttaa.
Kari, niin, voisihan se olla. Varsin jos ajattelee, että olisi enää sekunteja jäljellä. Tai no, onhan ne tunnitkin sekunneista tehtyjä, ja päivät, viikot, kuukaudet... äh... näin.
Moi, Memu, ja kiitos.
Elina niin, meinasin kirjoittaa pidemmästi, mutta kyllä se ehdottomasti siitä pilalle menikin. Ei muuta kuin deleteä vaan.
Tuo runo muodikkassti "integrooituu" tuohon Kuvatorstain suoritukseen. Ja yhdessä ne antavat vihjeen asioiden tolasta, vanhusten suhteen. Sarasvuokin, kaiken älyllisen vuon kymi, totesi eilen julkisesti, että kyllä vuorokausi yhdellä vaipalla on sentään väärin.
Hieno.Todella. Tuli mieleen Hellaakosken Maalari:
VastaaPoistaKokonaisen päivän elin
maisemaa,
janoavin silmin koskettelin
puita, kukkulaa,
illansuussa vasta kuvan tehden:
koivunlehden.
Kaunis.
VastaaPoistaLyhyt.
Just hyvä.
Ooh, Helanes, kiitos. Ja Susulle kans.
VastaaPoistaLyhyestä virsi kaunis. Hauska näkökulma kuvaan :)
VastaaPoistaRunossasi on näemmä samaa ajausta kuin omassanikin. Pidin runostasi.Tykkään kun muutamalla sanalla voi sanoa paljon.
VastaaPoistaSama
VastaaPoistakääntyykö sivu yksi vielä;
kesken
jää kirja kumminkin tuo.
Sen verran
pahasti
näyttää kesken
olevan.
Älä käännä enää älä.
Muori.
Lähde.
Kiitos, Tuima. Ja totta, Maaretta. Toki moni kirjoittaa pitkästikin ja saa aikaan hienon runon, mutta kyllä siihen tahtoo meikäläisellä vähän paatosta tulla, jos yhtään enempää alkaa tunteilla.
VastaaPoistaEnska, kaikilla tässä on kirja kesken ja aina se kesken jää. Mitä vanhempana aloittaa, sen rohkeampi on. Näyttää sen verran tiukalta muorilta tuo, että lehti muuten kääntyy vielä.
Tämä oli itsestäänselvää. Siis nyt kun sen sanoit, minulle vain ei juolahtanut mieleen.
VastaaPoistaSekuntiruno, joka olisi aika hyvä nimikin kuvalle?
VastaaPoistaVertaus on hieno.
VastaaPoistaEi ole runoa liiloilla sanoilla pilattu. Ja hyvä niin!
VastaaPoistaOn puristettu iso asia herkkään kristallikuoreen. Vau.
VastaaPoistaÄlä ny sitä, Johannes, sure, kyllä sentimentaalisuuskin liikauttaa.
VastaaPoistaKari, niin, voisihan se olla. Varsin jos ajattelee, että olisi enää sekunteja jäljellä. Tai no, onhan ne tunnitkin sekunneista tehtyjä, ja päivät, viikot, kuukaudet... äh... näin.
Moi, Memu, ja kiitos.
Elina niin, meinasin kirjoittaa pidemmästi, mutta kyllä se ehdottomasti siitä pilalle menikin. Ei muuta kuin deleteä vaan.
Kiitos, oi Tuntematon.
Ja lyyrinen oli minusta kyllä edellisen postaukses otsikkokin.
VastaaPoistaOhhoh, Tuntematon, eikös proosallinen kuitennii, niinku yleensäkin.
VastaaPoistaKyllä se niin herkisti, että panen lyyrisyyden ja kaunopuheisuuden piikkiin tuommoiset täysin.
VastaaPoistaUpea oivallus!
VastaaPoistaHehheh, Tuntematon, vai herkisti se. No olin minäkin kyllä aika herkässä tilassa ettenkö sanoisi.
VastaaPoistaKiitos oikein paljon, Sivuaskel!
Siinä se nousee, Eiranranta, Eiran mummon näköalaksi. Luulisi mummoa janottavan.
VastaaPoistaJoo, siis vähemmästäkin tekee tuoppia mieli.
VastaaPoistaTuo runo muodikkassti "integrooituu" tuohon Kuvatorstain suoritukseen. Ja yhdessä ne antavat vihjeen asioiden tolasta, vanhusten suhteen.
VastaaPoistaSarasvuokin, kaiken älyllisen vuon kymi, totesi eilen julkisesti, että kyllä vuorokausi yhdellä vaipalla on sentään väärin.
Kyllä, Oh-show-jne integroituminen oli tarkoituksellista. Kiitos, kun huomasit!
VastaaPoista"Sarasvuokin, kaiken älyllisen vuon kymi"... olipa hieno! Hahhah.
Lehti ja lehti. Hyvä kaksi-tarkoitus. Samoin kun lähdöllä. Ei lopullista.
VastaaPoistaKyllä, Katili, just niin. Lähtöjä ja lehtiä on monenlaisia.
VastaaPoistaErinomainen. Kerrassaan.
VastaaPoistaKerrassaan, Isopeikko täällä. Päivää ja kiitos.
VastaaPoista