tag:blogger.com,1999:blog-10958330.post112178529396566678..comments2023-10-20T14:47:16.079+03:00Comments on Saaran blogi: Sitä on suvussaSaarahttp://www.blogger.com/profile/15643554203823813444noreply@blogger.comBlogger8125tag:blogger.com,1999:blog-10958330.post-1121868653168650132005-07-20T17:10:00.000+03:002005-07-20T17:10:00.000+03:00On ihan normaalia, että pikku- ja vähän isommatkin...On ihan normaalia, että pikku- ja vähän isommatkin lapset kyhnyttelevät itseään, ihminenhän on seksuaalinen olento.<BR/>Pienten lasten itsetyydytyksestä on syytä huolestua jonkun verran, mikäli lapsi keskeyttää leikkinsä alkaakseen tyydyttää itseään, tai huomaa, että lapsi tyydyttää itseään monta kertaa päivässä eli lapsen muu toiminta (yleensä leikki) jää itsetyydytyksen varjoon.<BR/><BR/>Kouluunmenevän lapsen kanssa voisi jutella asiasta; se mikä kotona ei haittaa, voi olla sellaista toimintaa, joka kodin ulkopuolella aiheuttaa muissa hämmennystä, kiusaantumista tms. Vähän samaan tyyliin kuin, että nenää yleensä kaivellaan yksin ollessa, eikä seurassa.<BR/>Kouluun mennessähän joudutaan muutenkin vähän tarkastelemaan käytöstään ja tapojaan, muistan, kun omalle pojalleni piti muistuttaa, että kun hän menee koulussa vessaan, niin siellä ei riisuta kaikkia vaatteita lattialle niin kuin kotona olohuoneen lattialle.<BR/><BR/>Puolukka, lapsesi tuntien, huomaat varmaan itse, minkälaisissa tilanteissa lapsesi tyydyttää itseään. Joskus siitä voi saada vinkkiä. Onko se pitkästymistä, turvallisuuden hakua, ilon hakemista tms.<BR/><BR/>Jos juttu tuntuu hankalalta (yleensä se on sitä vanhempien mielestä), asiasta voi tietenkin puhua terkkarilla. Lapsen kanssa kannattaa asiasta ensin jutella, usein sekin auttaa, eikä lahjominenkaan ole pahitteeksi, jos itsetyydytys on suurikin ongelma. Vaikea sanoa, kun ei kommentistasi käynyt ilmi, kuinka usein lapsesi tyydyttää itseään.<BR/><BR/>Nyt istun tässä itse ja ihmettelen, mitä tälle jalalle pitäisi tehdä. Yli-innostuin siivoamaan eli olin tolpillani liikaa ja hermopinteinen nilkkani on nyt turvoksissa ja siinä on selvästi nestettä, hölskyy(ei ole mätäkuun juttu, vaikka voisi luulla). Onko kellään kokemusta? No, huilata ainakin aion.<BR/><BR/>PetraAnonymousnoreply@blogger.comtag:blogger.com,1999:blog-10958330.post-1121866524970322752005-07-20T16:35:00.000+03:002005-07-20T16:35:00.000+03:00Olen kuullut jopa aivan pikkuisten harjoittavan it...Olen kuullut jopa aivan pikkuisten harjoittavan itsetyydytystä. Serkkutyttöni rehvastelee masturboineensa jo nelivuotiaasta lähtien. Kai se on oivalluksesta ja sen ajankohdasta eniten kiinni. Melko usealta on mennyt siis monta vuotta hukkaan...<BR/><BR/>Että sen suhteen ei voi tietää kuinka normaalia se on, kun näistähän ei kai niin avoimesti yleensä puhuta.Saarahttps://www.blogger.com/profile/15643554203823813444noreply@blogger.comtag:blogger.com,1999:blog-10958330.post-1121848466885016532005-07-20T11:34:00.000+03:002005-07-20T11:34:00.000+03:00Koska nyt tunttu olevan vakavat asiat kyseessä usk...Koska nyt tunttu olevan vakavat asiat kyseessä uskallan tiedustella mielestäni myös vakavaa juttua: Voiko joku kertoa onko ihan luonnollista että syksyllä 7 vuotta täyttävä lapsi harjoittaa itsetyydystä nallen kanssa ja ääntelee siinä touhutessaan.<BR/>PuolukkaAnonymousnoreply@blogger.comtag:blogger.com,1999:blog-10958330.post-1121829199829559622005-07-20T06:13:00.000+03:002005-07-20T06:13:00.000+03:00Joo, siis, Eki, eiku nyt ei mihinkään... jatka ihm...Joo, siis, Eki, eiku nyt ei mihinkään... jatka ihmeessä.Saarahttps://www.blogger.com/profile/15643554203823813444noreply@blogger.comtag:blogger.com,1999:blog-10958330.post-1121827431548580312005-07-20T05:43:00.000+03:002005-07-20T05:43:00.000+03:00Sorry, Saara, hyppäsi vähän iheesta, mutta noista ...Sorry, Saara, hyppäsi vähän iheesta, mutta noista painoista pamahtaa aina vanhat päälle. Se on/on ollu varmaan puberteetille paha paikka ku tajuu et tän kanssa on ny painettava loppuaika. Kyllä tollasissa vaikeissa lasten paikoissa tarjotaan ihan tarjottimella kasvun paikkaa<BR/>ja arvoja: katto ny perkele mikä täällä on tärkeetä ja mikä hupaa hömppää ja kusetusta. Tulee taas mieleen se telkkarin sormilla napsuttelu, joka kolmas sekunti kuolee lapsi, no, samaa vauhtia niitä syntyykin. Eikä tällasia pitäs pienen ihmisen pitkään ajatella, tai tarvii tosissaan piipaan. Mut jokainen niistä napsauksista on oikeesti tosi hirvee paikka. Ja miks, mitkä perkeleen arvot meillä on, että se jatkuu ja jatkuu aina vaan, hallitsi meitä ihan kuka tahansa. Kyl mä haluisin nähdä sen linkolalaisen jonka oma laps olis siinä tilanteessa ja se pystys kylmästi sanoon että joutaa kuolla, ei siitä ole eläjäksi. Näin jälkeenpäin oli siellä keskososastolla hassuakin. Joskus sitten myöhemmin ku niitä ruvettiin syöttään äidinmaidolla, se vasta reteetä oli, niille annettiin sitä aluks pipetillä yks tippa. Ja jokaiselta tuli sieltä kaapista ulos naru, joka oli sidottu jalkaan.<BR/>Ne nääs unohti välillä et pitäs hengittääkin ja masiinat alko piippaan ja joku kävi aina<BR/>kiskasemassa narusta ja homma jatku. Muistakaa ny perkele edes hengittää ettei mene turhan vakavaks.<BR/><BR/>eki-setä joutas juttuineen välillä vilttiketjuunAnonymousnoreply@blogger.comtag:blogger.com,1999:blog-10958330.post-1121801972843380442005-07-19T22:39:00.000+03:002005-07-19T22:39:00.000+03:00Joo nää tositarinat skulaa aina kybällä.Joo nää tositarinat skulaa aina kybällä.Anonymousnoreply@blogger.comtag:blogger.com,1999:blog-10958330.post-1121792613753556512005-07-19T20:03:00.000+03:002005-07-19T20:03:00.000+03:00Olipa koskettava. Vakavaksi vetää.Olipa koskettava. Vakavaksi vetää.Saarahttps://www.blogger.com/profile/15643554203823813444noreply@blogger.comtag:blogger.com,1999:blog-10958330.post-1121791547559570882005-07-19T19:45:00.000+03:002005-07-19T19:45:00.000+03:00Nuorempi kolli on ny 17. Se synty 3 kk ennen aikaa...Nuorempi kolli on ny 17. Se synty 3 kk ennen aikaansa, ja paino jotain 700 grammaa. Mitään toivoo ei tietysti annettu, päivä kerrallaan, sanottiin. Ne 3-4 viikkoo oli kyllä pahin juttu johka tässä maailmassa on törmänny. Sitä enimmäkseen itki itsensä illalla johkin horteeseen, sen vähän minkä nukku. Ja aina kun puhelin soi sitä hyppäs kattoon: ny se on kuollu. Ratkaseva on sellanen ku surfaktantti, joka estää keuhkoja romahtamasta kasaan. Jos sitä ei ole ehtiny kehittyä, se on heti loppu. Nykyään ne osaa tehdä synteettistä sellasta, puolkilosetkin saadaan hyvin pysyyn hengissä. Sepsikseen se oli vähällä kuolla, aivoverenvuodosta se selvis, noi kirput toipuu siitä ihan täysin, siitei jää edes jälkiä. Olihan niitä monta paikkaa kuolla, ei sitä tiennykään, ja onneks ne ei alussa kaikkee kertonu. Se päivä kerrallaan oli ihan oikein. Happikaapista keskoset voi sokeutua, moni samalta osastolta sokeutu, sit voi jäädä jokin kehitysvamma tai useampia jne. jne. Emmä ole rukoillu monesti, mut sillon kyllä oli pakko. Mä lupasin Isolle Äijälle et me liitytään ortodoksiseen kirkkoon koko lössi jos se pelastaa pojan. Kolme kertaa mä kävin sit myöhemmin tsasounan ovella, mut pappi ei ikinä tullu vaikka oli sovittu aika. Jotainhan mun piti tehdä koska poika säily hengissä ja mä olin luvannu. Sit jossain lehdessä joku nainen taas valitti lapsettomuutta, mä funtsin et se on varmaan tosi kova paikka sekin, ja menin ja luovutin spermaa. Se oli niinku maksu pojan hengestä. Vieläkin joskus kun näkee ohjelmia keskosista, sitä menee täysillä siihen kuohuun mukaan. Se on ihan järjettömän käsittämätön kokemus, ei voi kun kattoo ja odottaa, et otetaanks tää elämä heti pois vai ei.<BR/>eki-setäAnonymousnoreply@blogger.com